Suomen jääkiekkomaajoukkueen entisen valmentajan Erkka Westerlundin mielestä valmentamisessa on aina kyse urheilijan auttamisesta, olipa kyse sitten lyhytjänteisestä tai pitkäkestoisesta projektista.
- Valmennus kohdistetaan ihmisiin enemmän kuin lajiasioihin ja pelikirjoihin. Kysymys on dialogista, kahden välisestä vuorovaikutuksesta - pelaajan ja valmentajan - ja siitä miten voidaan auttaa toinen toisiaan. Kaikki tekeminen lähtee urheilijan omasta kiinnostuksesta ja halusta. Valmentaminen tukee vain tätä. Näin saadaan kaikki voimavarat käyttöön. Urheilija on se aktiivinen toimija, ei mikään valmentajan passiivinen käskyläinen.
Westerlund valmensi itse jääkiekossa 30 vuotta ns. "old school" -tavalla, autoritäärisellä eli yksisuuntaisella viestinnällä, jossa urheilijalle sanottiin aina, mitä piti tehdä. Vasta viimeisen 10 vuoden aikana Erkka käänsi kelkkansa.
Kiekkoproffana tunnetun valmentajan mukaan joukkueen valmentaminen on parhaimmillaan ennen muuta yksilöiden valmentamista.
- Pelaajan pitää tuntea omat vahvuudet ja heikkoudet, tietää omat voimavarat. Urheilijan pitää pysähtyä miettimään, mitä milloinkin tekee. Henkinen kypsyys on kaikkein tärkeintä. Jos et ole 20-vuotiaana tätä ymmärtänyt, niin huppu-urheilu alkaa olla jo ohi.
"Pelaajien lamput pitää syttyä"
Westerlund nosti valmentamisessa vuorovaikutuksen lisäksi esille myös hyvän ilmapiirin. Kun on hauskaa ja intoa, syntyy intohimo, joka saa joko lapsen tai ammattilaisen tekemään harjoitteita jopa omalla vapaa-ajalla.
Westerlundilta lähtevät isot kehut Leijonien nykyiselle päävalmentajalle Lauri Marjamäelle.
- Late Marjamäki pystyi herättämään lamput esimerkiksi Kärppien aikakaudellaan Sebastian Ahon, Jesse Puljujärven ja Joonas Donskoin ympärille ennen NHL:ään siirtymistä. Jos haluaa huippu-urheilijaksi, lampun pitää roihuta koko ajan.
- Hyvässä joukkueessa asiat tarttuvat nopeasti. Kokeneet ammattilaiset (Kärpissä esim. Lasse Kukkonen ja Mika Pyörälä) näyttävät esimerkkiä nuorille. Yhtäkkiä lamppuja kasvoi enemmän ja näin syntyi ketju, joka auttoi sitten joukkuetta menestymään, Westerlund kuvasi.
Nuoren urheilijan tulee levätä tarpeeksi. Tämä on seikka, joka unohtuu Westerlundin mukaan liian usein. On turha tehdä kahta harjoitusta päivässä, jos alla ei ole tarpeeksi palautumisaikaa.
- Pelaajan ja urheilijan tulee tuntea itsensä fyysisesti ja henkisesti, joka on vielä isompi asia. Kehittymistä ajatellen urheilijan pitäisi tulla harjoituksiin aina silmät kiiluen ja energisenä. Tämä on lähtötaso, korostaa Westerlund.
Kuuntele koko lähetys täältä