– Olen jatkuvasti tosi onnellinen ja kiitollinen, minulla ei ole enää minkäänlaista alakuloa. Tuntuu, että kaikki on mahdollista.
Näin vastasi toimittaja Ira Koivu Ylen aamu-tv:ssä kysymykseen siitä, millaisia muutoksia hän on huomannut itsessään sen jälkeen kun lopetti alkoholinkäytön noin vuosi sitten marraskuussa.
Koivu on kirjoittanut kokemuksistaan myös kirjan: Vapaa viinistä – miten elämä muuttuu, kun pistää korkin kiinni.
Koivu sanoi huomanneensa vuonna 2011, että "lasillinen viiniä silloin tällöin oli muuttunut pullolliseksi lähes joka ilta".
– Sitten huomasin sen, että aamulla päätin, että tänään en juo yhtään, ja iltapäivällä töiden jälkeen ajattelin jo, että jospa nyt sitten kuitenkin. Aamun päätös unohtui, ja koska se hävetti, koska siitä ei pystynyt puhumaan avoimesti, silloin huomasin sen [että alkoholinkäytöstä oli tullut ongelma].
Koivu alkoi kirjoittaa aiheesta blogia anonyymisti. Se keräsi paljon lukijoita ja kommentteja siitä, että blogi innosti muitakin lopettamaan.
– Tajusin, että on paljon sellaisia samanlaisia menestyneitä ihmisiä, joista kukaan ei tiedä, että on ongelmia, mutta jotka juovat salaa. Tajusin, että tämä on yleinen ongelma.
"Ihmiset luulevat, että he ovat yksin"
Koivu ei aluksi – vuonna 2011 – ollut valmis puhumaan asiasta omalla nimellään ja omilla kasvoillaan.
– Nyt tuntui, että oli vain pakko – juuri sen takia, että on niin haitallista, että [naisten alkoholinkäyttö] on tabu ja naiset juovat salaa ja häpeävät.
Tämä estää hakemasta apua, Koivu sanoi aamu-tv:ssä. Ihmiset luulevat, että he ovat yksin eikä kukaan muu ole samanlainen, hän jatkoi.
– Meillä on myös haitallinen tabu siitä, että alkoholisti on rappiojuoppo. Naisalkoholisteista on ikäviä käsityksiä mediassa. Haluan tuoda esiin sen, että se ihminen voi olla ihan kuka tahansa.
"Suoritin kaiken täydellisesti"
Koivu itse joi enimmillään noin pullon illassa. Samaan aikaan hän hoiti elämänsä säntillisesti.
– Se kuulostaa pahalta – että se on tosi iso määrä. Mutta silloin kun on kolme vuotta tissutellut, ensin lasi silloin tällöin, sitten lasi, kaksi lasia joka ilta, toleranssi kasvaa.
– Tavallaan suoritin kaiken täydellisesti. Ulospäin näytin pirteältä, mutta sisällä oli ontto olo ja sellainen salaisuus, Koivu kuvaili.
Hän kertoi uskovansa, että itse aine ei aiheuta riippuvuutta, vaan taustalla on usein joku muu tekijä.
– Suomessa iso syy on varmaankin yksinäisyys.
Miten vaikeaa lopettaminen on? Koivun itsensä kohdalla se oli helppoa.
– Se on prosessi. Sinä päivänä kun lopettaa, sitä ennen on tapahtunut hirveästi asioita. Minäkin olin käsitellyt asiaa monta vuotta ja tarkkaillut omaa alkoholinkäyttöäni.
Aikooko Koivu juoda alkoholia vielä joskus?
– En, hän vastasi kysymykseen aamu-tv:ssä.