Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan tänään perjantaina. Voimaan astuminen tarkoittaa sitä, että 187 maata on ensimmäistä kertaa valmiita vähentämään päästöjään. Maiden päästövähennyslupauksilla ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua noin kolmeen asteeseen. Turvallisena rajana pidetty kaksi astetta vaatiikin ilmastotoimien jatkokehitystä.
– Meidän täytyisi saada päästöt juuri nyt laskuun, ja niiden täytyisi vähentyä todella nopeaa tahtia, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Jokainen maa, joka on ratifioinut Pariisin sopimuksen, on myös oikeudellisesti sitoutunut kiristyviin päästövähennyksiin. Sopimuksen on ratifioinut nyt vähän yli 90 maata ja se kattaa globaaleista päästöistä 66 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä oletettavasti hieman yli 100 maata on ratifioinut sopimuksen. Silloin päästöistä katetaan 75 prosenttia.
– Seuraavat 15 vuotta ovat tosi tärkeitä, Ollikainen sanoo.
Hyviä merkkejä on Ollikaisen mielestä ilmassa.
– Yksi esimerkki on kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen rajoittaminen, toinen hyvä merkki on se, että sopimus ratifioitiin paljon nopeammassa aikataulussa kuin kukaan odotti ja kolmas hyvä merkki on se, että viime vuonna maapallon päästöt kasvoivat vain 0,9 prosenttia. Eli olemme käännepisteessä, Ollikainen sanoo.
Liikkuminen, asuminen ja syöminen muuttuvat
Ilmastosopimus asettaa rajoja niin asumiseen, liikenteeseen kuin maatalouteenkin ja sitä kautta syömiseen. Esimerkiksi Suomessa pitää vähentää päästöjä näillä sektoreilla 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Liikenne aiheuttaa 23 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Autoilu on päästölähteistä merkittävin. Esimerkiksi Saksassa ollaankin jo kieltämässä polttomoottoriajoneuvoja. Suomessakin öljyn kulutus pyritään puolittamaan.
– Sähköautoilu on vähän niin kuin pakollinen ratkaisu silloin, kun julkinen tai kevyt liikenne ei ole mahdollista, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Biopolttoaineille Nikula ei näe laajoja markkinoita tulevaisuudessa.
– Niillä on oma roolinsa, mutta maapallolla ei ole riittävästi metsää tai peltobiomassoja, jotta voisimme siirtyä fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin. Ne pitää varata tietyille sektoreille, joita on vaikeampi sähköistää, esimerkiksi lentoliikenne, Nikula sanoo.
Asuintaloja ei enää pian lämmitetä saastuttavalla kivihiilellä. Kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa pyritään lopettamaan Suomessa. Suuret sijoittajat ovat alkaneet maailmallakin vetää sijoituksiaan kivihiilestä. Kanada aikoo ottaa käyttöön hiiliveron. Tavoite on, että uusiutuvien energianlähteiden osuus olisi 38 prosenttia Suomen energiantuotannosta vuonna 2020.
– Uusista omakotitaloista suurin osa lämpiää maalämpöpumpuilla ja voimalaitoksemme ovat energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti vähentämässä päästöjään. Hirveän tärkeä toimenpide on myös energiatehokkuuden ja energian säästön parantaminen, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen.
Ruuantuotannon päästöjä on vaikea vähentää. Helpoin keino olisi se, että söisimme huomattavasti paljon vähemmän lihaa ja sen sijaan kasvisruokaa.
– Melkein mikä tahansa kasvisruokaraaka-aine on vähintään puolet tehokkaampaa ilmaston kannalta kuin lihatuotteet. Lihatuotteiden ilmastovaikutukset voivat olla jopa kymmenkertaiset kasvisruokaan verrattuna, Nikula sanoo.
Maanantaina alkaa Marokossa ilmastokokouksessa tarkempien sääntöjen sorvaus maailmanlaajuisista ilmastotoimista. Maanantaina myös Suomessa julkistetaan ilmasto- ja energiastrategia tarkemmista suuntaviivoista, miten päästöjä lähdetään vähentämään.