Aina kun ihminen ottaa käyttöön uuden palvelun netissä tai mobiililla, hän sitoutuu käyttöehtoihin. Käyttöehdot hyväksytään helposti lukematta sanaakaan niistä.
Eikä käyttäjäehtojen hyväksyminen lukematta ole mikään ihme, sillä juridiikasta puuttuu käyttäjälähtöisyys, sanoo asianajotoimisto Dottirin asianajaja Johanna Rantanen Ylen aamu-tv:ssä.
– Juridiikka ja juridiset dokumentit, kuten käyttöehdot, ovat ylipäätään huonosti muotoiltuja tällä hetkellä.
Rantasen viittaa vuonna 2008 tehtyyn amerikkalaistutkimukseen, jonka mukaan ihmiseltä kuluisi "privacy policy" -tekstien eli tietosuojaselosteiden lukemiseen 30 työpäivää vuodessa.
– Tämä on vielä vanha tutkimus. Uskaltaisin väittää, että tänä päivänä luku olisi huomattavasti suurempi, jos haluaisimme lukea kaikki "privacy policyt". Tämä on kestämätön tilanne, kun emme tunne meidän oikeuksiamme ja velvollisuuksiamme, napauttaa Rantanen.
Esimerkiksi Facebookin käyttäjälle voi olla hämärää, minkälaiseen henkilötietojen käyttämiseen hän on sitoutunut. Rantasen mielestä henkilötietojen käsittely on iso kysymys.
– Se riippuu firmasta, mitä henkilötiedoilla tehdään. Niitä käytetään muun muassa palveluiden räätälöintiin ja markkinoinnin kohdentamiseen. En usko, että mikään palvelu haluaa henkilötietoja kovin kummallisiin asioihin käyttää, mutta lainsäädäntö lähtee siitä, että kuluttajan tulee ymmärtää, miten henkilötietoja käytetään. Nyt niitä ei välttämättä ymmärretä niitä, vaikka ihmiset lukisivatkin ehdot.
Sopimusten muotoilu uusiksi
Varatuomari Helena Haapio sanoo, että käyttöehtojen hyväksyminen lukematta tai ymmärtämättä niitä voi aiheuttaa ikäviä tilanteita sopimuksen molemmille osapuolille.
– Voi tulla vaikka minkälaisia tilanteita ja pettymyksiä jälkeenpäin, monenlaista tapahtuu sekä verkossa että verkon ulkopuolella. Se ei ole hyvä kuluttajalle eikä yrityksille, joiden ehdoista ja selosteista on kysymys.
Haapion mukaan käyttöehdoista saataisiin selkeämpiä, jos juridiikassa mietittäisiin tarkemmin, miten sopimus muotoillaan. Puhutaan sopimusmuotoilusta.
– Muotoilussa on kyse siitä, että yksinkertaistetaan sanomaa ja otetaan ydinviesti näkyville. En usko, että kukaan ehtojen laatija tahallaan tekee huonoja muotoiluja, sitä ei vain ole pidetty tärkeänä.
Haapio sanoo, että aina sopimusasiakirjan ei tarvitsisi olla pelkkää tekstiä.
– On paljon keinoja, mitä voidaan hyödyntää, esimerkiksi kuvaa ja videota.
Myös Rantanen uskoo, että sopimukset tulevat uudistumaan.
– Juristit tekevät vielä sopimuksia aika vanhanaikaisella tavalla, sopimukset ovat pitkiä tekstipötköjä, kun paperiset sopimukset on siirretty nettiin sellaisenaan. Uskon vakaasti siihen, että juridiikka ja sopimukset eivät tule kauaa enää näyttämään siltä kuin nyt.
Juttua korjattu klo 9.20: Muutettu lakimies asianajajaksi ja lakitoimisto asianajotoimistoksi.