Perhon Möttösen Jylhänjärvellä oli tarkoitus pitää sen ajan hienoin lentonäytös keskellä kesää. Paikalle tuotiin Vaasan Ilmapuolustusyhdistyksen lentokone, kellukkeilla varustettu vesitaso Kurki. Lentokonetta ohjasi silloisen Kauhavan Ilmailukoulun luutnantti Toivo Piponius, joka oli kokenut lentäjä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan.
– Kaksitasoinen lentokone tuotiin paikalle edellisenä päivänä. Luutnantti lähti ennen yleisölennätyksiä tekemään taitolentoesitystä, mutta koneeseen tuli moottorihäiriö, ja se tuli alas yleisön päälle. Tapahtumassa sai surmansa kaksi naista ja yhdeksän loukkaantui, tietää onnettomuudesta tietoja kerännyt Olavi Flink.
Flink on kuullut tarinoita ihmisiltä, jotka olivat juhannuksena 1930 paikan päällä. Lisäksi hän on lukenut sen ajan uutisia sanomalehdistä. Tilaisuudessa oli paljon väkeä paikalla, koska lentonäytökset olivat harvinaisia.
Pikkupojasta asti olen kuullut kerrottavan, että koneesta olisi loppunut polttoaine.
Olavi Flink
– Moottorin sammuminen oli kuulemma tapahtunut noin 100 metrin korkeudessa ja lentäjä yritti tehdä pakkolaskun veden päälle. Siinä olisi voinut onnistua, mutta laskeutumisreitillä oli riihi ja koneen kellukkeet osuivat rakennuksen kattoon. Olkikatosta lensi olkia ja puisia osia laajalle alueelle. Kone nyökähti ja tuli yleisön joukkoon kohtalokkain seurauksin.
Loppuiko polttoaine?
Olavi Flink jatkaa vielä muistelua tragediasta ja mahdollisesta syystä. Virallisen tiedon mukaan onnettomuuden olisi aiheuttanut tukkeutunut bensiiniputki. Perhossa oli toisenlaistakin tietoa liikkeellä.
– Pikkupojasta asti olen kuullut kerrottavan, että koneesta olisi loppunut polttoaine. Lentäjä oli kokenut henkilö ja toimi myös opettajana. Pidänkin oikeampana kertomuksena vikaa, joka aiheutti häiriön polttoaineen jakelussa.
Vesitaso ei onnettomuudessa murskaantunut täysin, ja koneen lentäjä säästyi vakavilta vammoilta. Paikkakunnan kotiseutumuseossa on rikkoutuneesta koneesta vain kaksi osaa esillä. Potkurista on esillä pieni pala ja toisesta kellukkeestakin on jäljellä vain osa, jotka muistuttavat onnettomuudesta.
– Tuolloisten lehtitietojen mukaan se oli Suomen ilmailuhistorian suurin onnettomuus siihen mennessä. Se oli valtakunnan ykkösuutinen, niin kuin olisi tänäänkin.
Perhon Kotiseutumuseo on kirjannut Kurki-lentokoneen tarinan Yksi esine–tuhat tarinaa -kokoelmaan. Onnettomuuspaikalle laitettiin muistomerkki vuonna 2002.
Perhon traagisesta onnettomuudesta kiinnostunut ei kuitenkaan löydä tapahtumasta mainintaa netin lento-onnettomuussivustoista. Johtava tutkija Ismo Aaltonen Onnettomuustutkintakeskuksesta arvioi, että tuohon aikaan Jylhänjärven tapahtumia ei luokiteltu ilmailuonnettomuudeksi, koska lentäjä selviytyi ja loukkaantuneet sekä menehtyneet olivat katsojia.