Helsingin yliopiston bakteriologian professori Mikael Skurnikin tutkimusryhmä sai vauhtia työlleen, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi 850 000 euron rahoituksen Faagiterapia-hankkeeseen. Helsingin yliopiston hankkeessa on mukana HYKS, HUSLAB ja HUS-apteekki.
Jo tällä hetkellä Skurnikin ryhmä on koonnut bakteereja tuhoavia viruksia eri puolilta Suomea.
– Olemme eristäneet faageja jätevesistä eri puolilta Suomea, maaperästä, ulosteesta, joka paikassa niitä on. Mielikuvitus vain esteenä, mistä niitä voi etsiä, kertoo professori Mikael Skurnik.
Hän on vieraillut Georgiassa, missä Tbilisiin neuvostoaikana perustettiin faageja tuottava laitos. Se toimii edelleen ja virustuotteita voi ostaa apteekeista myös Venäjällä.
Olemme eristäneet faageja jätevesistä eri puolilta Suomea, maaperästä, ulosteesta, joka paikassa niitä on. Mielikuvitus vain esteenä, mistä niitä voi etsiä.
Mikael Skurnik, bakteriologian professori, Helsingin yliopisto
Faagipreparaatteja käytetään esimerkiksi suolistosairauksiin nesteenä ja tabletteina. Niitä voidaan myös suihkuttaa ihoinfektioihin tai käyttää haavatyynyissä poistamaan tulehdusta.
Kun antibiootit vaikuttavat kaikkiin bakteereihin, on faagien etuna se, että ne tuhoavat vain tiettyjä bakteereita ja jättävät hyödylliset bakteerit rauhaan. Tässä piilee myös niiden ongelma.
– Bakteereiden pintarakenteet vaihtelevat paljon myös saman lajin eri tyyppien kesken, jolloin näille tyypeille täytyy olla omat faagit, selventää Mikael Skurnik.
Tämä lienee myös syynä siihen, että suuret lääkeyhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita faageista, koska huomattavat ansaintamahdollisuudet ovat heikot.
Faageja tutkitaan maailmalla
Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Belgiassa on viime vuosina tehty ensimmäiset faagiterapiaa koskevat satunnaistetut, kontrolloidut potilastutkimukset, joissa on pyritty lähinnä selvittämään hoidon turvallisuutta. Haittavaikutuksia ei näissä hoitokokeiluissa ilmennyt. Parhaillaan on myös meneillään EU:n rahoittama PhagoBurn-hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa tutkitaan palohaavojen hoitoa faagiseoksilla.
Tavoitteena on uuden rahoituksen turvin aloittaa Suomessa ensimmäiset kliiniset hoitokokeet faagiterapialla, sanoo professori Mikael Skurnik Helsingin yliopistosta.
Puolan Wroclawissa toimii kokeellisen hoidon keskus, missä myös hoidetaan potilaita faagihoidolla sellaisissa tapauksissa, kun mikään muu hoito ei infektioon tepsi.
Suomessa kliiniset kokeet haluttaisiin aloittaa antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamien haavainfektioiden hoidossa. Myös antibioottiresistentin E.coli-bakteerin suolistokantajuuden sekä mahdollisesti MRSA-kantajuuden häätöhoidot voisivat toimia näillä viruksilla.
– Kliinisten tutkimusten kohde voisi myös olla aknen hoito. Siihen luultavasti löytyisi helposti potilaita, arvelee professori Mikael Skurnik.
Lääkkeitä lyhyempi matka tuotantoon
Parhaillaan Mikael Skurnikin ryhmä neuvottelee lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa.
– Faagivalmisteiden tulee muiden lääkevalmisteiden tapaan täyttää laatuvaatimukset, Skurnik muistuttaa.
Tavoitteena on kuitenkin hyväksyttää vain tuotantoprosessi, sillä itse faageja on tutkittu jo paljon. Ne eivät siis vaatisi uusien lääkkeiden tapaan pitkiä testaussarjoja.
Skurnik on vuodesta 2013 kartuttanut Helsingin yliopiston faagikokoelmaa antibioottiresistenssejä bakteerikantoja vastaan, ja Jyväskylän yliopistossa on toinen faagikokoelma. Kokoelmissa on tällä hetkellä yhteensä yli 200 faagia.
Puolassa on 600–700 faagia ja Georgiassa useampi sata, joten ne yhdistämällä löydettäisiin ehkä helpommin eri bakteerikannoille tehoavat virukset.
Suomessa kliinisiin kokeiisiin päästään aikaisintaan parin vuoden kuluttua.
– Näitä faagikokoelmia tulisi kartuttaa riittävän kattavuuden saamiseksi. Olisi hyvä, että kaikkia uusia, varsinkin vaikeahoitoisia, potilaskantoja vastaan meillä olisi jo hyllyssä sellaista faagia, jota mahdollisesti voitaisiin käyttää hoitoon, sanoo bakteriologian professori Miakel Skurnik.
Bakteriofagit – bakteerinsyöjät – löydettiin jo vuonna 1896, ja 1900-luvun alkupuolella niitä tutkittiin aktiivisesti. Faagihoitoja kokeiltiin runsaasti eläinten sairauksien hoidossa, usein varsin suotuisin tuloksin. Ensimmäiset hoitokokeilut ihmisillä tehtiin 1920-luvulla.
Antibioottien keksiminen lopetti kiinnostuksen faagiterapiaan länsimaissa moneksi kymmeneksi vuodeksi. Nyt antibioottien teho on pudonnut ja faagit kiinnostavat uudelleen.
