Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttivat yrityksille ja kunnille viime vuonna miljardien eurojen laskun, selviää tänään keskiviikkona julkistetusta tutkimusraportista.
Vaikka työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun, tekemätön työ maksoi viime vuonna yrityksille arviolta 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta miljardi euroa.
Kunnat olivat Tekemättömän työn vuosikatsaus -tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa, joten niiden osalta edellisvuodelta ei ole vertailuarvoa. Yrityksille työkyvyttömyydestä koituva keskimääräinen kustannus laski edellisvuoden 6,76 prosentista 6,39 prosenttiin palkkasummasta eli kaikille työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen kokonaissummasta.
– Koko suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina tehty varsin paljon hyvää työtä tämän asian eteen, ja työnantajat ovat parantaneet toimintamallejaan, sanoo tutkimuksen toisena vetäjänä toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.
Hän painottaa, että työkyvyttömyydessä on kuitenkin vielä suuria eroja eri kaupunkien, organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä.
Kunnissa korkeammat kustannukset
Kunnissa työkyvyttömyyden kustannukset olivat keskimäärin prosenttiyksikön korkeammat kuin yksityisissä yrityksissä.
Kunnissa on paljon sellaisia ammattiryhmiä, joissa tehdään eri tavalla varsin raskasta työtä.
Pauli Forma
– Kunnissa on paljon sellaisia ammattiryhmiä, joissa tehdään eri tavalla varsin raskasta työtä. Se voi olla fyysisesti raskasta tai henkisesti raskasta, Forma selittää.
Kuntien työntekijät ovat hänen mukaansa myös keskimäärin vanhempia, ja työkyvyttömyyden riski kasvaa iän myötä.
Forman mukaan eroa voi selittää myös se, että yt-neuvottelujen sävyttämänä aikana kunnissa on ikään kuin turvallisempaa sairastaa kuin yksityisellä sektorilla.
Miten työkyvyttömyyttä voitaisiin vähentää?
Pauli Forma neuvoo, kuinka sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä voitaisiin vähentää työpaikoilla:
1. Huomio työhyvinvointiin
Organisaation johtamisessa täytyy kiinnittää huomiota työkyky- ja työhyvinvointiasioihin sekä siihen, että johtaminen ja työolot laajemmin edistävät työhyvinvointia.
2. Mittarit, tavoitteet ja seuranta
Organisaation täytyy luoda mittarit, tavoitteet ja seuranta.
3. Riskit tiedostettava
Työtä täytyy analysoida siten, että riskit huomataan.
4. Valmiit toimintamallit
Täytyy olla olemassa toimintamallit sellaisiin tilanteisiin, joissa aletaan nähdä merkkejä siitä, että jonkun työntekijän tai työntekijäryhmän työkyky on vaarassa alentua.
5. Varhainen puuttuminen
Prosessit pitäisi aloittaa varhaisessa vaiheessa, eikä päästää ongelmia pitkittymään.
6. Esimiehen tärkeä rooli
Lähiesimies näkee parhaiten, miten työntekijä suoriutuu työssään.
Esimiehen pitäisi osata nähdä merkkejä ja ottaa asiat työntekijän kanssa puheeksi välittävällä, mutta tarpeeksi jämäkällä tavalla. Esimiehen on myös oltava tarvittaessa yhteydessä työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon, huolehtien samalla myös yksilönsuojasta.
Esimiehen pitäisi ymmärtää, että työhyvinvointi- ja työkykyasioihin liittyvien tilanteiden hoitaminen, on keskeinen osa esimiestyötä.