Merijään sulamisen yhteyksiä Länsi-Siperian poronhoitoon selvitti kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä Lapin yliopiston lisäksi muiden muassa Oxfordin yliopistosta, Soulin kansallisesta yliopistosta ja Wienin teknisestä yliopistosta. Tutkimushanketta johti Lapin yliopiston Arktinen keskus.
Tutkimusprofessori Bruce Forbes Arktisesta keskuksesta kertoo, että vuosina 2006 ja 2013 havaittiin poikkeuksellisen suuri avoveden alue Barentsinmerellä ja Karanmerellä marraskuussa, jolloin meren pitäisi olla jäässä. Tuuli kuljetti avovedestä vapautunutta vesihöyryä tundralle, jossa vesi satoi lumen päälle. Kun lämpötila nopeasti laski, vesi jäätyi kovaksi jääkerrokseksi.
– Runsaat sateet kyllästivät suuren osan lumipeitteestä pinnasta pohjaan asti. Kun lämpötilat laskivat nopeasti, laitumet jäätyivät paksun ja raskaan jääkerroksen alle. Näin eläimet jäivät täysin ilman ravintoa koko eteläisen Jamalin alueella, Forbes selvittää.
Tavanomaisena talvena jäisiä laikkuja on siellä täällä, mutta lähimailla on myös pehmeää lunta, jonka läpi porot saavat kaivettua jäkälää syödäkseen. Talvella 2013 kova jääpeite peitti jopa 27 000 neliökilometrin suuruisen alueen sillä seurauksella, että 61 000 poroa nääntyi kuoliaaksi. Se oli viidesosa Jamalin niemimaan poroista.
Liikkuvat teurastamot avuksi
Poronhoito on merkittävä elinkeino ja perustavanlaatuinen osa 6000 ihmisen suuruisen nenetsikansan kulttuuria. Jamalin nenetsit vaeltavat porotokkien mukana ympäri vuoden. Poronsa menettäneet joutuivat hankkimaan elantonsa kalastamalla tai lainaamaan siitoseläimiä hankkiakseen uudet porolaumat.
Tutkijaryhmä varoittaa poikkeuksellisten vuosien tulevan vastaan entistä useammin.
– Äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet myös Suomessa ja Fennoskandiassa. Toisin kuin Jamalilla, Suomessa porojen lisäruokinnasta on tullut yleinen käytäntö ehkäistä porokuolemia huonoina talvina, Forbes toteaa.
Tutkijat esittivät poronhoidosta eläville nenetseille ja Jamalin alueen viranomaisille liikkuvien teurastamojen hankkimista. Talven 2013 poikkeukselliset porokuolemat sattuivat alueella, josta oli yli 100 kilometriä lähimmälle teurastamolle ja poronruhot jäivät hyödyntämättä.