Poistoilmalämpöpumpuista (PILP) on alettu saada hyviä kokemuksia kerrostaloissa ja ainakin Helsingin energiansäästösuunnitelmissa laitteilla on suuri merkitys. Toisaalta taloyhtiöiden kanssa töitä tehnyt energianeuvoja on epäileväinen sen suhteen, että ainakaan helsinkiläiset tai vantaalaiset taloyhtiöt innostuisivat asiasta.
Yle kokosi listan kysymyksiä, joiden avulla voit tehdä karkean arvion siitä, voisiko poistoilmalämpöpumppu olla toimiva ratkaisu teidän taloyhtiössä.
Onko kerrostalossa koneellinen ilmanpoisto?
Jos huoneistojen korvausilma tulee ulkoseinään tai ikkunoihin asennetuista venttiileistä ja imetään koneellisesti huippuimurilla, poistoilmalämpöpumppu (PILP) voi olla sopiva ratkaisu. Koneellinen poistoilmanvaihto on yleinen taloissa, jotka on rakennettu 1960-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun välillä. Yli 3-kerroksisissa kerrostaloissa poistoilmanvaihto yleistyi jo tätä aiemmin.
Vanhemmissa taloissa on painovoimainen ilmanvaihto, jolloin ilma vaihtuu niin hitaasti, ettei lämpöä ole lämpöpumpulle riittävästi. PILP edellyttäisi poistoilman koneellista imua, poistohormien remontointia ja tuloilmaventtiilien tekemistä asuntoihin. Jos ilmanvaihtoa muutetaan, voi olla järkevämpää siirtyä koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon.
Useimmissa 2000-luvun rakennuksissa on jo valmiiksi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, johon on liitetty lämmön talteenotto. Tällöin tuloilma ei tule seinän tai ikkunoiden venttiileistä, vaan ilmanvaihtokoneelta, joka siirtää poistuvan ilman lämpöä tuloilmaan. IV-kone myös suodattaa ilman puhtaaksi, mikäli se muistetaan huoltaa ja pitää kunnossa. Tällaisissa taloissa poistoilmalämpöpumpusta on niin vähän hyötyä, ettei se ole käytännössä järkevä investointi.
Onko kerrostalo riittävän korkea?
Poistoilmalämpöpumppu tarvitsee paljon lämmintä ilmaa toimiakseen tehokkaasti. Karkeana nyrkkisääntönä kokoon pitäisi saada lämmöt 20 asunnosta. Paras mahdollinen tilanne on vähintään 5-kerroksinen kerrostalo, jossa kunkin rapun ilma poistuu katolta yhden huippuimurin kautta.
Jos talo on matalampi tai katolla on rappua kohti useampia imureita, lämpimät ilmavirrat pitää yhdistää yhteen lämpökeräimeen. Vaihtoehtoisesti katolle voi asentaa useampia pienempiä lämpökeräimiä, joiden lämpö ohjataan yhteen lämpöpumppuun. Esimerkiksi imureiden etäisyys toisistaan vaikuttaa siihen, kuinka kallista lämpimien ilmavirtojen kerääminen yhteen on.
Onko kaukolämpö riittävän kallista?
Poistoilmalämpöpumppu muuttaa sähköwatin kolmeksi watiksi lämpöä, joskus enemmänkin.
Jos sähkö maksaa 80 €/MWh, poistoilmalämpöpumpun omistaja saa 80 eurolla kolme megawattituntia lämpöä. Jos kaukolämpö maksaa 50e/MWh, saman lämpömäärän ostaminen kaukolämpöyhtiöltä maksaa 150 euroa, eli liki tuplaten.
Jos sähkön hinta nousee kolminkertaiseksi lämmön hintaan verrattuna, ei lämpöpumppua kannata käyttää.
Halpa kaukolämpö voi paikoin hidastaa poistoilmalämpöpumppujen yleistymistä. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämpö on niin halpaa, että alle 10 vuoden takaisinmaksuaikaan pääsemiseksi remonttikohteen on täytettävä tarkasti poistoilmalämpöpumpulle sopivan talon kriteerit.
Vuoden keskihinnan lisäksi asiaan vaikuttaa se, miten kaukolämmön hinta vaihtelee eri aikoina. Helsinki on tässäkin tapauksessa PILP:n kannalta hankala kaupunki. Kesähinta on niin paljon talvihintaa matalampi, että poistoilmalämpöpumppu voi olla kannattavampaa laittaa kesäksi kokonaan pois päältä.
Pelkästään pääkaupunkiseudulla vaihtelu kaupunkien välillä on suurta: tammikuussa 2016 keskimääräinen energiamaksu oli Helsingissä noin 50€/MWh, Vantaalla 55€/MWh ja Espoossa 62€/MWh.
Onko muita remontteja tulossa?
Jos edellämainittujen kohtien jälkeen tuntuu siltä, että poistoilmalämpöpumppu voisi sopia kerrostaloosi, hengähdä vielä hetkeksi.
Talon huolto ja remonttisuunnitelmat kannattaa aina tehdä huolellisesti ja suunnitella pitkäjänteisesti. Talot ovat yksilöitä ja siksi kannattavuus pitää aina arvioida tapauskohtaisesti. Lähes kaikki juttua varten haastatellut asiantuntijat nostivat esille sen, että asunto-osakeyhtiöstä huolehtiminen on jäänyt hunningolle.
Siksi kannattaa käydä huolella läpi, mitä muuta ehostusta talo kaipaa nyt tai tulevina vuosina. Parhaassa tapauksessa PILP-remontin hinta voi laskea, jos samaan remonttiin liitetään esimerkiksi isompi putkiremontti. Myös lähivuosina tarvittavat toimenpiteet katolla tai lämmönjakohuoneessa on syytä tarkistaa, koska molemmissa on PILP-remontin aikana työskenneltävä joka tapauksessa.
Energiansäästöön on monta tietä ja vaikka alkukipinä lähtisikin poistoilmalämpöpumpuista, voi joku muu ratkaisu osoittautua oman talon kohdalla vielä paremmaksi.
Kiertääkö pattereissa liian kuuma vesi?
Poistoilmalämpopumppuihin liittyy vielä yksi monimutkainen asia, joka on hyvä pitää ainakin takaraivossa.
Jos lämmityspattereista lämmönjakohuoneeseen palaavan veden lämpötila nousee pakkasilla liian korkeaksi, poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde putoaa niin pieneksi, ettei sitä kannata käyttää. Tämä voi pidentää laitteiston takaisinmaksuaikaa.
Jos talo on rakennettu 1970-luvun puolivälin jälkeen, ja PILP-remontti tehdään hyvin, tämän ei pitäisi aiheuttaa mitään ongelmia. Vanhemmissa taloissa tilanne on mutkikkaampi, joskaan ei toivoton.
Avainsana on patteriverkoston mitoitus ja vihiä tähän voi saada talon rakentamisvuodesta.
Jos talo on rakennettu ennen 1970-luvun puoltaväliä, mitoitus on todennäköisimmin 80-60. Se tarkoittaa sitä, että -26 asteen pakkasella pattereihin menee 80-asteista vettä, joka jäähtyy huoneita lämmittäessään 60-asteiseksi. Leudommilla keleillä vesi on viileämpää.
Jos patteriverkoston paluuveden lämpötila lähenee 55 - 58 astetta, poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee voimakkaasti: yhdellä sähköwatilla ei enää saakaan kolmea lämpöwattia. Tällöin tulee halvemmaksi laittaa poistoilmalämpöpumppu kiinni ja ottaa kaikki lämpö kaukolämpöverkosta.
1970-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa taloissa mitoitus on yleensä 80-50 tai jopa 70-40. Tällöin poistoilmalämpöpumpun pitäisi toimia hyvällä hyötysuhteella kovillakin pakkasilla.
Talon alkuperäinen mitoitus antaa suunnan, mutta ratkaisevaa on se, kuinka lämmintä vettä pattereissa oikeasti virtaa. Ensinnäkin patteriverkosto voi olla alunperinkin mitoitettu yläkanttiin, jolloin pattereissa virtaa mitoituslukuja viileämpää vettä. Toiseksi, jos talon energiankulutusta on vähennetty vaikkapa seinä- tai ikkunaremonttien yhteydessä, pattereita ei tarvitse kovimmillakaan pakkasilla pitää täysillä ja paluuvesi on mitoituslämpötiloja viilempää. Tällaisessa tapauksessa PILP voi toimia läpi talven, vaikka talon alkuperäinen mitoitus olisikin 80-60.
Jos mitoitus aiheuttaa ongelmia, Etelä-Suomen leutojen talvien tapauksessa puhutaan joistakin harvinaisista päivistä. Taloyhtiölle koituva haitta on pienempi säästö ja pidempi takaisinmaksuaika.
Kaukolämpöyhtiöiden näkökulmasta tilanne on hankalampi: jos kaukolämmön kulutus normaaliolosuhteissa vähenee, mutta pysyy kireimpinä pakkaspäivinä ennallaan, yhä suurempi osa energiantuotantolaitoksista pyörii vain muutaman päivän vuodessa. Lasku vajaakäytöllä olevien laitosten rakentamisesta ja ylläpidosta siirtyy lopulta kaukolämpöasiakkaiden maksettavaksi.
Kysymyslistan laatimisessa ovat olleet mukana Mika Oksanen / HOAS, Jorma Hentilä / Caverion, Janne Heinonen / Enermix, Timo Kuusiola / Helsingin kaupunki, Petri Pylsy / Kiinteistöliitto, Jouni Kivirinne / Helen, Miika Rämä / VTT