Yle Uutiset kysyi pääkaupunkiseudun museojohtajilta, näkevätkö he Guggenheim Helsingin uhkana vai mahdollisuutena ja uskovatko he amerikkalaismuseon houkuttelevan niin suuria kävijämääriä ja lipputuloja kuin sen tavoitteena on.
Pääkaupunkiseudun merkittävimpien taidemuseoiden johtajat uskovat, että kansainvälisesti tunnettu Guggenheim-brändi tekisi Helsinkiä maailmalla tunnetuksi, toisi lisää kävijöitä myös paikallisiin museoihin ja vahvistaisi ylipäätään Helsinkiä taidekaupunkina.
Guggenheim-säätiön esittämiä arvioita museon kävijämääristä on kritisoitu liian optimistiseksi. Suurin osa museopomoista luottaa kuitenkin säätiön esittämiin arvioihin kävijämääristä ja pääsylipputuloista. Muutama epäilee lukuja liian suuriksi.
Guggenheim Helsinki tavoittelee 550 000 kävijää vuodessa. Vertailuksi: kaikkien Helsingin taidemuseoiden yhteenlaskettu vuosittainen kävijämäärä on tilastokeskuksen mukaan 2000-luvulla ollut keskimäärin 680 000 kävijää. Tosin määrät ovat kasvussa, tänä syksynä esimerkiksi yksistään Kansallisgallerian kolmessa museossa, Ateneumissa, Kiasmassa ja Sibebrychoffin taidemuseossa, on vieraillut yhteensä 700 000 ihmistä.
Guggenheim-säätiö uskoo saavansa vuosittain pääsylipputuloina 6,5 miljoonaa euroa. Summa on laskettu suuresta määrästä (80 %) täyden 15 euron pääsymaksun maksavia asiakkaita sekä alennus-ja ilmaiskävijöistä, kuten lapsista (20%).
Suurta pääsylipputuloa on kritisoitu ylioptimistiseksi. Helsinkiläismuseot saisivat samalla kävijämäärällä huomattavasti pienemmän tuoton, sillä pääkaupungin museoissa alennus- ja ilmaiskävijöitä on usein lähes puolet kaikista museovieraista.
Amos Anderson: Maailmalla tunnettu brändi on vahvuus
Suomen suurimman yksityisen taidemuseon Amos Andersonin johtaja Kai Kartio on parhaillaan työmatkalla. Hän vastasi kyselyyn sähköpostitse.
Kartion mielestä Guggenheim Helsinki vahvistaisi entisestään Helsinkiä taidekaupunkina. Museon vahvuus on maailmalla tunnettu brändi.
Jo aiemmin Kartio on sanonut Guggenheimiin liittyen, että hänestä kaikki uudet toimijat piristävät Helsingin taidekenttää.
Guggenheim-museon kaavailtuja kävijämääriä ja pääsylipputuloja Kartio pitää kuitenkin kovin optimistisina.
Ateneum: Museot kirittävät toisiaan kuin kilpajuoksussa
Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson uskoo, että taidemuseot pääsevät sitä parempiin tuloksiin, mitä enemmän taidemuseokentällä on hyviä tekijöitä. Kyse on kirityksestä, hän sanoo.
– Logiikkahan menee niin, että mitä paremmin kaverit pärjäävät juoksussa, sitä lujempaa itsekin täytyy pinkoa. Taidemuseomaailmassa kiritys voi koskea näyttelyohjelmistoja, ammatillista osaamista ja sen kehittymistä sekä kansainväliseen kenttään kytkeytymistä.
Pettersson kertoo Kansallisgallerian museoiden, Kiasman, Sinebrychoffin ja Ateneumin olevan jo nyt hyvässä kansainvälisessä vauhdissa. Museot esittävät ensi vuonna näyttelyitä seitsemässä eri maassa.
– Mutta on ihan selvää, että jos me saamme kaupunkiin yhden kansainvälisen toimijan lisää, se kasvattaa meidän kaikkien mahdollisuuksia.
Ateneumin johtaja kysyykin, kuka Keski-Euroopassa, Aasiassa tai Amerikassa tuntee Kiasman, HAMin tai Ateneumin. Ei kukaan, hän vastaa. Sen sijaan Guggenheim-brändi on maailmanlaajuisesti tunnettu.
Kuka Keski-Euroopassa, Aasiassa tai Amerikassa tuntee Kiasman, HAMin tai Ateneumin? Ei kukaan. Sen sijaan Guggenheim-brändi on maailmanlaajuisesti tunnettu.
Susanna Pettersson
Guggenheimin kunnianhimoisia kävijätavoitteita Pettersson pitää realistisina, kunhan vain näyttelyohjelmisto on vahva. Museoasiakkaan maksamisvalmius on hänen mukaansa suorassa suhteessa sisältöön. Ateneum on hiljattain nostanut pääsymaksunsa 15 euroon.
Designmuseo: Kulttuurinälkä kasvaa paljosta tarjonnasta
Valtakunnallisen muotoilualan erikoismuseon johtaja Jukka Savolainen ei usko Guggenheim Helsingin kaavailtuine muotoilunäyttelyineen vievän kävijät omalta museoltaan. Päinvastoin.
– Kun on paljon hyvää tarjolla, se lisää kulttuurinälkää eli kokonaiskiinnostuksen määrää, designia ja taidetta kohtaan. Kulttuurimatkailijoita tulee kaupunkiin sitä enemmän, mitä enemmän on tarjontaa.
Kulttuurimatkailijoita tulee kaupunkiin sitä enemmän, mitä enemmän on tarjontaa.
Jukka Savolainen
Savolainen uskoo Helsingin kiinnostavuuden kulttuurikaupunkina kasvavan roimasti amerikkalaismuseon myötä.
Guggenheimin kävijämäärätavoitteita mies pitää suurina mutta mahdollisina saavuttaa, museo kun satsaa markkinointiin ja maailmanluokan näkyvyyteen.
EMMA: Guggenheimin kävijätavoite arveluttaa
Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtaja Pilvi Kalhama uskoo mahdollisia Guggenheim-turisteja kiinnostavan myös hänen vähän kauempana, Tapiolassa, sijaitseva museonsa.
– Mitä enemmän taidetta on tarjolla, sitä enemmän se on ihmisten mielessä ja sitä enemmän kävijöitä.
Kalhama kuitenkin pitää Guggenheim Helsingin kävijätavoitetta aavistuksen epärealistisena. Hän ottaa vertailukohdaksi Guggenheim-museon New Yorkissa, jossa asukas-ja turistipaljoudesta huolimatta käy Kalhaman mukaan vuosittain miljoona ihmistä. Eli vain vajaa puolet enemmän, kuin piskuisen Helsingin Guggenheim tavoittelee.
HAM: Guggenheimin mainosrahoista vetoapua myös muille
Modernia ja nykytaidetta esittävän, Helsingin taidemuseoista uusimman, HAMin johtaja on museoalan konkari Maija Tanninen-Mattila. Hän uskoo Guggenheimin saavuttavan tavoittelemansa 550 000 vuosikävijää suuren luokan markkinointikoneistollaan.
– Kun meillä HAMissa markkinointiin on ollut käytettävissä tänä vuonna 215 000 euroa, niin Guggenheim Helsingin markkinointibujetti on 900 000 euroa vuodessa. He voivat oikeasti toimia vetoapuna meille muillekin ja tuoda kulttuurimatkailijoita Helsinkiin, niitä täyden sisäänpääsymaksun maksavia asiakkaita, jotka meiltä paikallisilta museoilta puuttuvat.
Guggenheim Helsingin markkinointibujetti on 900 000 euroa vuodessa. He voivat oikeasti toimia vetoapuna meille muillekin...
Maija Tanninen-Mattila
Tanninen-Mattila karsastaa Guggenheimin ja helsinkiläismuseoiden vastakkainasettelua. Hän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla on jo kansainväliset mitat täyttävä museokeskittymä, joka taatusti houkuttelisi myös Guggenheim-turisteja.
– Kun katsoo tämän syksyn taidetarjontaa Helsingissä, se on huikeaa ja varmasti kelpaisi turisteillekin: Ateneumin Modigliani-näyttely, Kiasman Mona Hatoum, Kansallismuseon komea renessanssinäyttely, Taidehallin Niki de Saint Phalle, HAMin Yayoi Kusama ja moni muu. Voidaan puhua oikeasta museokeskittymästä, kaikki ovat lähellä toisiaan eikä näyttelyihin edes tarvitse jonottaa.
Kiasma: Guggenheim Helsingin hartioilla
Nykytaidemuseo Kiasman johtaja Leevi Haapala vastasi Yle Uutisten kyselyyn työmatkaltaan. Hänen mukaansa Guggenheim-projektin paras puoli on ollut se, että museoista ja kulttuurin merkityksestä yhteiskunnassa keskustellaan nyt aktiivisesti.
Guggenheimissa on Haapalan mukaan sekä uhkia että mahdollisuuksia.
– Uhkana on se, että yksityisen rahoituksen tarve museoissa kasvaa, jolloin kilpailu rahoittajista kiristyisi lähivuosina. Mahdollisuutena puolestaan näen erilaiset yhteistyömallit ja museokeskittymän tihentymisen.
Lipputulojen kannalta kokonaiskävijämäärän tulisi olla 750 000 vuodessa.
Leevi Haapala
Kiasman johtaja ei pidä Guggenheim Helsingin kävijätavoitetta utopistisena, mutta suuria lipputuloja kylläkin. Ilmais- ja alennuskävijöiden osuus kaikista museovieraista on hänen mukaansa laskelmissa aivan liian alhainen. Maksavia asiakkaita tarvitaan enemmän.
– Arvioisin, että lipputulojen kannalta kokonaiskävijämäärän tulisi olla 750 000 vuodessa.
Haapala muistuttaa museon rahoituksen ja riskien olevan mitä suurimmissa määrin Helsingin hartioilla.
Taidehalli: Guggenheim ei ole mörkö
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Taidehallin johtaja Jan Förster toivottaa Guggenheimin tervetulleeksi kaupunkiin.
En näe hanketta uhkakuvana tai Amerikan Yhdysvalloista saapuvana mörkönä.
Jan Förster
– En näe hanketta uhkakuvana tai Amerikan Yhdysvalloista saapuvana mörkönä. Kaikki kulttuurirakentaminen tuo energiaa ja virkistää, oli se sitten Keskustakirjasto tai vaikka konserttisali. Kuvataiteen rakentamiseen ei ole pitkään aikaan satsattu, jos ei oteta huomioon yksityisin varoin Helsinkiin syntyvää Amos Rexiä.
Förster sanoo monen muun museopomon tapaan tarjonnan kasvun lisäävän yleisöä ja pistävän taidemuseot ponnistelemaan kilvan parempien näyttelyiden eteen. Hän myös uskoo Guggenheim Helsingin pystyvän houkuttelemaan tavoittelemansa suuren määrän yleisöä sekä kotimaasta että ulkomailta.