Työterveyskulut ovat parinkymmenen vuoden kasvun jälkeen taittuneet laskuun. Työterveyden piirissä olevien määrä on Kelan tuoreimmassa tilastossa vähentynyt. Taustalla vaikuttaa osaltaan myös taloudellisen taantuman aikaansaama kulujen karsiminen.
Työterveyshuolto on edelleen palveluntuottajille kultakaivos, mutta työnantajien suunnalta tuleva paine hoidon tehostamiseksi on jossain määrin lisääntynyt. Osa työnantajista on alkanut vaatia selkeämpiä tuloksia työterveydeltä. Tämä on johtanut myös palvelujen monipuolistumiseen. Listasimme alle alan selkeimpiä tulevaisuuden trendejä.
Juttua varten on haastateltu SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringia, Työeläkeyhtiö Elon asiantuntijalääkäri Kari-Pekka Martimoa sekä Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtajaa Jorma Mäkitaloa.
1. Etä- ja sähköiset palvelut lisääntyvät
Erilaiset etänä tarjottavat palvelut ovat jo nyt peruskauraa työterveydessä. Valikoimaan kuuluvat esimerkiksi videopuhelut, erilaiset chat-neuvonnat ja sähköiset lomakkeet.
Ensi vuonna näiden palveluiden tarjonta tulee lisääntymään. Syynä on se, että Kela alkaa korvata laajemmin etäpalveluiden kustannuksia yrityksille. Sairaanhoitokustannuksissa etäpalvelut on korvattu tämän vuoden alusta lähtien ja ensi vuonna menettely laajenee koskemaan myös ennaltaehkäisevää työterveyttä.
Asiantuntijat näkevät hyötyinä turhien vastaanottokäyntien vähenemisen ja joustavuuden lisääntymisen. Toisaalta sähköiset palvelut eivät ainakaan tämänhetkisen näkemyksen mukaan voi kaikissa tapauksissa korvata kasvokkain tapahtuvaa tapaamista.
2. "Ylimääräisestä" karsitaan
Työnantajat ovat leikanneet sellaisia palveluita, joita laki ei velvoita järjestämään. Säästöjä voidaan hakea karsimalla sairaanhoitosopimuksista esimerkiksi erikoislääkäreiden käyttöä, laboratorio- ja kuvantamispalveluita sekä lääkärikäyntien määrää.
Ilmiön laajuudesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.
3. Työterveysvakuutusten määrä kasvussa
Työnantajien ottamien työterveysvakuutusten määrä on asiantuntijoiden mukaan lisääntymässä. Työntekijöille vakuutus on etu, jonka avulla hoito järjestyy nopeasti ja kätevästi. Vakuutuspohjainen järjestelmä voi kuitenkin tulla kalliiksi.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa vakuutuspohjainen terveydenhuoltojärjestelmä syö rahaa vaikka suuri osa väestöstä on kokonaan sen ulkopuolella. Yhtenä pääsyynä on todennäköisesti se, että asiakkaat nostavat herkästi kanteita suurkorvausten toivossa. Tämän vuoksi terveydenhuolto pyrkii varmistamaan oman selustansa ja määrää ylimääräisiä tutkimuksia, joilla ei ole lääketieteellisiä perusteita.
Toisaalta vakuutuspohjaisia järjestelmiä löytyy myös Euroopasta. Esimerkiksi Hollannissa järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Maa oli viime vuoden Euro Health Consumer Index -vertailun ylivoimainen ykkönen.
4. Könttäsopimukset helpottavat pienyrittäjiä
Kiinteähintaisissa työterveyshuoltosopimuksissa työnantaja ja palveluntarjoaja sopivat tarkasti palvelun sisällöstä, jonka jälkeen paketille lyödään hinta. Tämä hinta ei nouse, joten molemmille sopimuksen osapuolille jää riski siitä, miten paljon palveluita lopulta käytetään.
Könttäsopimus voi helpottaa etenkin pieniä työnantajia, sillä se helpottaa menojen arviointia. Tulevaisuuden työterveyskustannukset ovat tiedossa tasan tarkkaan.
Työnantajan näkökulmasta hankaluutena on valvoa, että palvelun sisältö pysyy sovittuna, jos sopimus osoittautuu palveluntarjoajalle odotettua huonommaksi. Työterveyshuollon palveluntarjoaja puolestaan joutuu miettimään, miten sovitut palvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman pienin kustannuksin.
Kela ei tällä hetkellä hyväksy kiinteäpohjaista hinnoittelua lainkaan. Kela korvaa palveluja sen perusteella, miten paljon voimavaroja palvelun tuottamiseen on käytetty. Neuvotteluja kiinteän hinnoittelun mallin hyväksymisestä on kuitenkin käyty.
5. Suurten ja pienten välinen kuilu kapenee
Kelan työterveyshuoltotilastoista selviää, että suuret ja pienet yritykset satsaavat aivan eri tavoin työterveyshuoltoon: suuret kuluttavat selvästi enemmän rahaa kuin pienet.
Nyt ero on kuitenkin kaventumassa. Alle sadan työntekijän yrityksissä työterveyden kustannukset näyttävät edelleen olevan kasvu-uralla, mutta tätä suuremmissa firmoissa kulut ovat alkaneet valua alaspäin.
Asiantuntijoiden mukaan syinä voivat olla ainakin suurten firmojen kilpailutuksella saamat "alennukset" sekä se, että suuryritykset ovat ylipäänsä pidemmällä työterveyshuollon johtamisessa. Tulosvaatimukset ovat kasvaneet ja piikki ei enää ole auki.
Jokeri: Sote-ratkaisu saattaa muuttaa kaiken
Ei vielä ole selvää, miten tulossa oleva sote-palveluiden mullistus vaikuttaa työterveyspalveluihin. Työterveyslaitos on aiemmin tänä vuonna julkaissut kolme skenaariota työterveyshuollon tulevaisuudesta. Vaikka työterveyden rooli säilyisikin kutakuinkin ennallaan, tämä ei tarkoita, että uudistus ei vaikuttaisi työterveyspalveluihin.
Esimerkki: Tällä hetkellä työterveyshuoltoon sisältyvä sairaanhoito paikkaa osaltaan julkisen puolen vajetta. Jos sote-uudistuksen seurauksena julkinen terveydenhuolto alkaa toimia nykyistä paremmin, vakuutusten ja sairaanhoitosopimusten tarve saattaa vähentyä.