Talouden taantuma on lisännyt lapsiperheiden eriarvoistumista. Myös monet julkisiin palveluihin kohdistuvat leikkaukset näkyvät useiden lapsiperheiden arjessa. Samalla kun toiset vaurastuvat entisestään, osalla menee yhä huonommin.
– Kyllä talouden taantuma näkyy monin tavoin: monissa perheissä on työttömyyttä, pätkätyötä ja vastentahtoista osa-aikatyötä, mikä tietysti näkyy perheen tuloissa, johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta sanoo.
Myös valtion ja kuntien tekemät leikkaukset osuvat lapsiin ja nuoriin.
– Lapsiperheiden sosiaaliturvaa on leikattu, lapsilisää on leikattu, varhaiskasvatukseen on kohdistettu leikkauksia, varhaiskasvatusoikeutta on rajattu, ryhmäkokoja päiväkodeissa on suurennettu, kouluihin on kohdennettu leikkauksia ja lisäksi monissa kunnissa on kohdistettu leikkauksia lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaan, Iivonen listaa.
Hyväosaiselle pieni summa voi olla köyhälle merkittävä
Toisille pieniltä vaikuttavat etuuksien leikkaukset voivat tuntua vähävaraisimpien talouksissa merkittävästi.
– Leikkauksia katsotaan usein hyväosaisen näkökulmasta ja silloin jää näkemättä, että monet pienituloiset perheet ovat äärimmäisen tiukoilla, heille jokainen euro on hyvin tärkeä. Sellainen summa, joka voi olla hyvätuloiselle perheelle pieni, voi olla jollekin pienituloiselle yksinhuoltajalle, todella, todella suuri summa, Iivonen muistuttaa.
Iivosen mukaan myös yhteiskuntaluokkien eriarvoistuminen on nähtävissä Suomessa.
– Eri yhteiskunnallisessa asemassa olevat etääntyvät toisistaan, eivätkä näe, että jollekin toiselle jonkin itselle selvän perusasian järjestäminen on taloudellisista syistä vaikeaa.
Asiantuntija pitää ongelmallisena myös sitä, että päättävässä asemassa toimivat ihmiset ovat tyypillisesti itse hyväosaisia.
– Päättävässä asemassa olevat ihmiset ovat usein itse hyvässä asemassa ja heidän taustansa on aika hyvä. Lisäksi päättävässä asemassa on usein enemmän 50–60-vuotiaita kuin 30–40-vuotiaita ja siksi lapsiperheen perus arki saattaa olla yllättävänkin kaukana.
– Saatetaan muistella, että silloin omassa lapsuudessani 60–70-luvuilla ei ollut sitä eikä tätä ja miksi nyt tarvittaisiin, mutta eivät nämä samat ihmiset sano, ettei silloin ollut älypuhelimia, tietokoneita ja sähköpostia. Päättäjät katsovat asioita omasta subjektiivisesta näkökulmastaan, mikä on aika huolestuttavaa. Ei nähdä, että monet perheet ovat hyvin tiukoilla, Iivonen sanoo.
Köyhyys ja huono-osaisuus jatkuvat usein sukupolvelta toiselle
Köyhyys vaikuttaa myös lapsen sosiaalisiin suhteisiin.
– Köyhissä perheissä elävät lapset saattavat joutua kiusaamisen kohteeksi esimerkiksi vaatteidensa tai puhelimensa takia. Köyhyys altistaa myös harrastusten sekä sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämiselle. Jos syntymäpäiväjuhlille ei ole varaa hankkia lahjaa, niin esimerkiksi silloin jää ryhmän ulkopuolelle.
Tutkimusten valossa huono-osaisuus myös periytyy.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut vuonna 1987 syntyneen ikäluokan hyvinvointia sikiökaudelta 25-vuoden ikään asti ja siellä tulee hyvin vahvasti esiin köyhyyden ylisukupolvistuminen. Perheiden, joilla on ollut pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia, lapsilla on nuorina aikuisina erilaisia ongelmia, koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta sekä erilaisia terveydellisiä ongelmia selvästi enemmän.
Iivonen vaatii päättäjiä puuttumaan köyhyyteen.
– Koska köyhyys on ylisukupolvinen ongelma, lapsiperheiden köyhyyteen pitää suhtautua vakavasti, sitä pitää vähentää ja köyhyyden vaikutuksia pitää lieventää.
Suomalaisten eriarvoistuminen on havaittavissa myös lasten keskuudessa, sillä talouden taantumasta huolimatta osa hyväosaisista on vaurastunut entisestään. Iivosen mukaan nykyinen taantuma on köyhille huolestuttavampi nyt kuin 90-luvun lama, jolloin ihmisillä oli enemmän sosiaalista ymmärrystä.
– Erot ovat kasvaneet. Yhtä aikaa hyvinvointi ja pahoinvointi lisääntyvät. Voi sanoa, että köyhyys ja rikkaus lisääntyvät yhtä aikaa. Esimerkiksi monet yksinhuoltajaperheet ovat hyvin tiukoilla, heillä köyhyys on selvästi yleisempää kuin kahden huoltajan perheissä, Iivonen toteaa.
Sote-uudistuksessa tulisi huomioida myös lapset ja nuoret
Suomessa valmistellaan parhaillaan mittavaa sote-uudistusta, jonka mahdollisista vaikutuksista on keskusteltu paljon. Vähemmälle ovat jääneet kuitenkin uudistuksesta aiheutuvat muutokset lasten ja nuorten elämään. Asiaa on nyt tutkittu Mannerheimin lastensuojeluliiton sekä Lastensuojelun keskusliiton toimesta.
Sote-uudistusta tehtäessä tulisi arvioida muutosten vaikutukset myös lapsiin ja nuoriin, muistuttaa johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Iivosen mukaan etenkin lähipalvelut kuten neuvola ja kouluterveydenhuolto ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Lisäksi toimintoja yksityistettäessä tulisi katsoa, että palvelut eivät pirstaloidu, mikä voisi johtaa asiakkaiden pompottelemiseen paikasta toiseen.