Odd fellow -veljeskunnassa suuredustaja on eräänlainen kansanedustaja. Hän on henkilö, joka puhuu "loosinsa" puolesta suurloosikokouksissa.
Loosi on eräänlainen paikallinen yksikkö, jossa on noin 50–150 jäsentä. Yhteensä veljeskunnassa on noin 9 000 jäsentä.
Jarmo Korhonen on exsuuredustaja, eli hänen nelivuotiskautensa edustajana on jo takana päin. Korhonen palasi viikonlopuksi kotiseuduilleen Kuopioon, sillä viime lauantaina järjestettiin Kuopion paikallisyhdistyksen perustamiskokous.
– Pyrimme oppimaan suvaitsevaisuutta toista ihmistä kohtaan. Pyrimme kasvattamaan itseämme paremmaksi ihmiseksi ja ihmisrakkaammiksi, Korhonen kertoo.
Veljeskunnan tunnus on kolme lenkkiä, jotka edustavat ystävyyttä, rakkautta ja totuutta. Suvaitsevaisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat järjestön kulmakiviä. Odd fellowin riveihin ei huolita esimerkiksi ateisteja tai alle 21-vuotiaita miehiä. Naisille on oma "loosinsa" ja heitä kutsutaan "rebekoiksi".
Yläikärajaa ei ole ja toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla.
Salaista tietoa
Veljeskunnan juuret ulottuvat kauas Englannin historiaan. Odd fellow mainitaan ensimmäisen kerran englantilaisen kirjailijan Geoffrey Chaucerin teoksessa_ Canterburyn tarinat_. Teos on peräisin 1300-luvulta, mutta Jarmo Korhosen mukaan veljeskunnan juuret ovat vieläkin vanhemmat.
Korhonen itse liittyi veljeskuntaan vuonna 1970, eli vain viisi vuotta sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen suomenkielinen loosi oli perustettu.
– Lähdin mukaan aika tavallisesta syystä, eli koska ystäväni ja yhtiökumppanini oli liittynyt ennen minua, Korhonen kertoo.
Odd fellow on hyvin hierarkkinen, kuten veljeskunnat yleensäkin. Ryhmässä edetään "asteiden" kautta. Suomen Odd fellows -veljeskunnan johtaja, eli suursire, on Rabbe Strann. Koko Euroopan suurloosin johtaja on tällä hetkellä suomalainen mies nimeltään Tapio Katajamäki.
Korhonen ei voi paljastaa veljeskunnan oppien sisältöä, mutta hän puhuu "asterituaaleista" ja "kuvaelmien" tekemisestä. Käytännössä veljeskunnan jäsenet siis tapaavat toisiaan ja opiskelevat salaisia oppeja yhdessä.
– Parasta tässä on mahdollisuus kehittyä ihmisenä ja tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa, Korhonen kertoo.