Tänään julkaistu, kansainvälinen TIMSS-tutkimus vahvistaa PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittua notkahdusta nuorten osaamisessa. Pudotus näkyy jo neljännen luokan mittaustuloksissa ja etenkin pojilla: tytöt ovat kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla.
TIMSS-tutkimus selvitti neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vuosina 2011-2015. Tutkimuksessa oli mukana lähes 50 maata.
Tutkimuksen alussa, vuonna 2011, suomalaisoppilaiden luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä.
Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää.
Tutkimuksen aikana suomalaisten sijoitus luonnontieteissä putosi sijalta kolme jaetulle sijalle viisi.
Pudotus matematiikassa on ollut hieman luonnontieteitä loivempi: 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 pistemäärällä Suomi sijoittui kahdeksanneksi, mutta vuoden 2015 tuloksilla 13:nneksi.
Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.
Tytöt kiilasivat neljässä vuodessa poikien ohi
Tutkimuksen alussa vuonna 2011 sukupuolten välinen ero oli lähes olematon, mutta poikien eduksi. Vuonna 2015 tytöt ovat kiilanneet poikien ohi kaikilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla.
Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen.
Tutkijat Jouni Vettenranta ja Jenna Hiltunen
Poikien tulokset ovat heikentyneet tutkimusvuosina 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli 10 pistettä ja matematiikassa vain kaksi pistettä.
– Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen. On huolestuttavaa, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa jo näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla, tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta arvioivat.
Tutkijoiden mielestä tulokset osoittavat, että peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan.
Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet
Tuoreen tutkimuksen mukaan huoli koulujen välisistä eroista on aiheeton: erot ovat Suomessa todella pieniä, eikä niiden havaittu tutkimuksen aikana kasvaneen.
Oppilaiden osaaminen ei riippunut siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla.
tutkija Kari Nissinen
Luokkien keskimääräisten tulosten välillä sen sijaan havaittiin vaihtelua jonkin verran kouluja enemmän, mutta se selittyy tutkijoiden mielestä suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla.
Koulutuksen tutkimuslaitokselta korostetaankin, että Suomessa erot osaamisessa ovat vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä – siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.
– Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, valottaa yliopistotutkija Kari Nissinen.
Asenteissa parantamisen varaa
Suomalaiskoululaiset pitävät tutkimukseen osallistuneiden muiden maiden lapsian vähemmän luonnontieteistä: matematiikastakin suomalaisia vähemmän pidetään vain kolmessa maassa.
Suomalaisia vaivaa myös uskonpuutetta: he luottavat selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän itseensä oppijoina ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen.
Tutkijat näkevät motivaatiotekijöiden merkityksen suurena osaamisessa.
– Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä, apulaisprofessori Juhani Rautopuro sanoo.
"Kodin vaikutukseen kiinnitettävä huomiota"
Tutkijoiden mielestä TIMSS-tutkimus osoittaa, että neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syyt ovat syntyneet jo ennen koulunkäynnin aloittamista.
Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa, pärjäsivät selvästi paremmin osaamistehtävissä kuin ne, joilla oli heikot perustaidot.
Vanhempien tulisi tiedostaa asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle.
Tutkimuskoordinaattori Jouni Vettenranta
Varhaiset perustaidot olivatkin vahvimpia osaamiseroja selittäviä tekijöitä tutkimuksessa: perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin tutkimuksessa hyvin menestyneissä Aasian maissa.
Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen.
– Kun merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan. Vanhempien tulisi tiedostaa tämä asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin, Vettenranta toteaa.
OECD-maiden keskiarvon yläpuolella
Kokonaisuutena suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat silti varsin hyvät.
– Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, lohduttavat tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Tulosten parantamiseksi tulisi kiinnittää huomiota erityisesti oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin peruskoulun alkaessa.
TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) teki Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement).
Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.