74-vuotias Sirkka Suhonen on yksi 1990-luvun laman uhreista. Suhonen toimi kauppiaana 32 vuoden ajan. Laman iskettyä Sirkan puodista Kuopion Itkonniemeltä sai ruokaa luotolla. Se oli Suhosen tapa auttaa vähävaraisia, joita Itkonniemellä oli tuolloin runsaasti.
Yrityksen pyörittäminen lama-Suomessa ei kuitenkaan ollut helppoa. Korot nousivat Suhosen tapauksessa seitsemästä prosentista 16 prosenttiin ja puodin ylläpito alkoi käydä taloudellisesti liian raskaaksi. Velkaa kertyi tavallisista puodin pyörittämiseen liittyvistä menoista. Lopulta Suhonen pääsi yrityssaneeraukseen vuonna 1995.
Suhonen ei todellakaan ollut ainoa laman uhri. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina.
Erityisesti naisilla vaikutukset mielenterveyteen olivat vakavampia kuin miehillä
Heikki Hiilamo
Suhosen omistama liikehuoneisto ja hänen sekä hänen miehensä omistama asunto myytiin. Tuloilla katettiin suurin osa pariskunnan lainoista. Viimeisimmät velat, joilla yritettiin pelastaa puoti laman kourista, ovat kuitenkin edelleen osa Suhosen elämää.
Perintätoimisto perii Suhoselta noin 14 000 euron velkaa. Suhosen lainojen takaaja, hänen aviomiehensä, on suurin velkoja. Hänelle Suhonen on velkaa noin 108 000 euroa.
Nyt eläkeläisrouva maksaa velkojaan noin 278 euroa kuussa reilun 700 euron eläkkeestään.
– Jaksaminen on vähissä. En ole pystynyt lukemaan tarkkaan kaikkea postia, jota perintätoimisto lähettää minulle. Jos lukisin kaiken, en olisi enää tässä, Suhonen kertoo.
Velka vaikuttaa mielenterveyteen
Myös tuore tutkimustieto vahvistaa Suhosen kokeman voimattomuuden tunteen. Asiaa tutkinut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo, että riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kasvoi ylivelkaantuneiden keskuudessa.
– Mielenterveysongelmien diagnoosit lisääntyivät. Erityisesti naisilla vaikutukset mielenterveyteen olivat vakavampia kuin miehillä, Hiilamo selittää.
Tutkijat eivät tiedä tarkkaa syytä sille, miksi velkaantuminen kuormitti enemmän juuri naisia.
Yksi spekulaatio liittyi kuitenkin perheellisten naisten rooliin kodin ylläpidossa. Mikrotyötä on yleensä enemmän kuin miehillä. Siksi suuremmat ongelmat, kuten velkaantuminen, voivat tuntua entistä raskaammilta.
Yhdessä vaikka läpi harmaan kiven
Sirkka Suhonen on puolisolleen velkaa huomattavan summan rahaa. Parisuhde on kuitenkin kestänyt vaikeat ajat ja velkakurimuksen.
– Minulla on hyvä mies, emme me puhu tuosta velasta, Suhonen kertoo.
Erityisen ikävää Suhosen mielestä on se, että omistusasunto meni aikanaan pilkkahintaan. Nyt pariskunta asuu vuokralla vanhuksille tarkoitetussa taloyhtiössä.
– Molemmat poikamme ovat vuorollaan pitäneet meistä huolta sen jälkeen, kun asunto meni alta.
Molemmat poikamme ovat vuorollaan pitäneet meistä huolta sen jälkeen, kun asunto meni alta.
Sirkka Suhonen
Myös kesämökki piti myydä, mutta Suhosen mies sai myöhemmin pelastettua kiinteistön. Mökki on pariskunnan tärkein henkireikä. Varsinkin kesäisin he kalastavat ja marjastavat paljon.
– Jos näitä velkoja rupeaa ajattelemaan, niin ei se ole mitään elämää, Suhonen toteaa.
14 000 euron velka vanhentuu Suhosen mukaan noin 13 vuoden päästä. Vanheneminen on hänen mukaansa siirtynyt, koska velkaan on haettu uusia velkomustuomioita.
Vanha rouva suorastaan puhkuu sisua, kun hän kertoo velan selättämisestä.
– Minä sanoin, että piru minut periköön, jos tämän sotkun jätän jälkeeni lapsilleni, Suhonen selittää.
Suhosen huoli on siinä mielessä turha, että velkavastuu ei periydy lapsille. Mikäli velallisella on kuitenkin omaisuutta, kuolinpesä vastaa veloista omaisuudella.
Lisäys: 3.1. klo 11.30: Artikkelia täydennetty. Lisätty maininta velanmaksuajan aikana haetuista uusista velkomustuomioista. Lisäksi lisätty maininta velkavastuun periytymättömyydestä.