Venäläinen ydinvoimakonserni Rosatom on valtava yritysrypäs. Sillä on lähes 350 tytäryhtiötä ja noin 250 000 työntekijää. Konsernin päätuote ovat ydinvoimalat, joiden tilauskirjalla Rosatomin mainosmiehet mielellään ylpeilevät.
Yksi tärkeimmistä, ellei tärkein projekti ulkomailla on Suomen Pyhäjoelle rakennettava Hanhikiven ydinvoimala. Voimalan tilaaja on Fennovoima. Sen suurin yksittäinen omistaja on Rosatom, jolle kuuluu 34 prosenttia Fennovoimasta.
Rosatomilla on paljon pelissä
– Meille tämä ei ole tärkeä hanke, vaan erittäin tärkeä, sanoo Hanhikivestä Rosatom Energy Internationalin tiedotusjohtaja Roman Djukarev.
On kolme selvää syytä, miksi hanke on tärkeä Rosatomille, ja sen kautta Rosatomin omistavalle Venäjän valtiolle.
Ensinnäkin Hanhikivi on erityisen vaativa hanke, koska suomalainen lainsäädäntö ja Säteilyturvakeskuksen valvonta ovat hyvin tiukkoja.
Hankkeen toteuttajilta vaaditaan erityisen laadukasta työtä sekä valmisteluvaiheessa että tulevassa toteutuksessa. Tästä saa tärkeitä meriittejä tulevia hankkeita ajatellen.
Toiseksi Rosatom on arvioinut saavansa hyvän tuoton sijoitukselle. Hanhikiven voimalan toiminta-aika on 60 vuotta, jonka aikana sähköä voi myydä huomattavia määriä.
Kolmanneksi Hanhikiven voimalasta tulee ensimmäinen länsimaihin rakennettu uudenmallinen ydinvoimala, josta Rosatom toivoo houkuttelevan mallin muille ulkomaalaisille asiakkaille.
Vaikutusvaltaa ydinvoimalla
Edellä mainituista kolmesta syystä Rosatomin edustajat mielellään puhuvat. Mutta on neljäskin syy, josta he eivät sano mitään.
Se on geopolitiikka, toisin sanoen Venäjän halu määritellä vaikutuspiirejä maailmalla.
On itsestään selvää, että mittava energiahanke, joka on riippuvainen niin venäläisestä raaka-aineesta kuin tietotaidostakin, asettaa voimalaitoksen tilaajan riippuvuussuhteeseen Venäjästä. Eikä tätä tosiasiaa poista se, että Hanhikiven voimalan tilaaja ei ole Suomen valtio, vaan yritys nimeltä Fennovoima.
Säteilyturvakeskus on kritisoinut Fennovoimaa, koska yhtiö ei ole ajoissa toimittanut vaadittuja dokumentteja.
Fennovoiman sidosryhmäpäällikkö Hanna Vanhatalo myöntää, että yhtiöltä on toivottu nopeampaa toimintaa.
– Laatu edellä mennään, se on tärkeintä, hän sanoo.
Hankkeen dokumentaatiosta vastaava Atomproekt Pietarissa ei myönnä myöhästymisiä, vaan kertoo toimittavansa tiedot aikataulun puitteissa.
Vino pino sopimuksia
Rosatomin lista erityyppisistä, ulkomaisista ydinvoimalahankkeista on pitkä mutta ohut.
Monet sopimuksista ovat pelkkiä julistuksia yhteisymmärryksestä, joille ei ole todellisia toteutumismahdollisuuksia pitkiin aikoihin. Tämä koskee erityisesti köyhien kehitysmaiden kanssa tehtyjä aiesopimuksia.
Vaikka ydinvoimaloita viime aikoina on rakennettu yhä harvemmin, Rosatom uskoo alan uuteen tulemiseen.
Roman Djukarev näkee suuria mahdollisuuksia pohjoisessa, arktisilla alueilla, jossa miniydinvoimalat voisivat korvata kalliin ja ympäristölle haitallisen öljyn ja hiilen käytön.
– Meillä on tarjota 10, 50 ja 200 megawatin voimaloita, jotka voivat tuottaa sähköä paikallisesti pienissä kylissä, hän sanoo.
Djukarev pitää Rosatomin valttina sitä, että Venäjällä ydinvoimalarakentaminen ei ole koskaan loppunut, siksi talossa on paljon kokeneita asiantuntijoita.
Kansainvälisesti asiakkaiden yhteistyöhaluun toki vaikuttaa sekin, että Rosatom ei tarjoa vain suunnittelua ja toteutusta, vaan myös rahoitusta ydinvoimahankkeille.
30.11.2016 klo 19.36 korjattu faktalaatikossa Titan 2 -yrityksen tiedot, se ei ole Rosatomin tytäryhtiö, vaan sen strateginen kumppani.