Suuressa kansainvälisessä tutkimussarjassa on löydetty geeni, joka tutkijoiden mukaan vaikuttaa haluun juoda alkoholia. Tulos on kooste liki 50 erillisestä koko perimän kattavasta geenitutkimuksesta eri puolilta maailmaa. Osa niistä tehtiin Suomessa.
Geenitutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Tutkittavana oli kahdessa vaiheessa yhteensä 105 000 ihmistä, jotka kaikki olivat sukujuuriltaan eurooppalaisia.
Tutkittavat tapasivat nauttia alkoholia joko hieman tai runsaasti. Runsas juominen tarkoitti miehillä 21 olutpullon tai pienen viinilasillisen suuruista alkoholiannosta viikossa ja naisilla 14:ää. Hieman juoviksi laskettiin miehet, jotka nauttivat enintään 14 annosta, ja naiset, jotka nauttivat enintään seitsemän annosta viikossa.
Yksi päätutkijoista, Steven Kliewer Texasissa sijaitsevasta UT Southwestern -yliopistosta huomauttaa, että alkoholitutkimus on yleensä keskittynyt riippuvuuteen. Alkoholisairauksien yhteiskunnalle aiheuttama taakka ei kuitenkaan liity niinkään riippuvuuteen, vaan kulutetun alkoholin kokonaismäärään, hän korostaa.
Tutkimuksessa ei ollut mukana alkoholisteja tai alkoholiriippuvaisia, koska tarkoitus oli selvittää tavallisten ihmisten juomista.
KLB-geeni tärkeässä asemassa
Dosentti Anu Loukola Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkimuksen tärkeä havainto liittyi KLB-geeniin, jossa esiintyvän variantin havaittiin liittyvän alkoholin kulutukseen.
Ihmisillä tällaista on vaikea tutkia, joten tulosta testattiin hiirillä, joilta oli poistettu KLB-geeni. Nämä hiiret olivat huomattavasti persompia alkoholipitoisille juomille kuin hiiret, joilla geeni oli tallella. Loukolan mukaan ero oli selvä.
Loukolan mukaan hiirikokeissa havaittuja tuloksia voidaan kohtuullisella varmuudella yleistää ihmisiin.
Tutkijoiden oletus on, että hiirellä – ja ihmisellä –, jolla on toimiva KLB-geeni, on säätelyjärjestelmä, joka rajoittaa alkoholin saantia. Aivot pystyvät lähettämään signaalin, ettei alkoholia tarvita enempää. KLB:n uupuessa alkoholin juomiseen liittyvää säätelyjärjestelmä ei siis ole käytössä. Vastaava säätelyjärjestelmä näyttäisi toimivan myös esimerkiksi makean syönnin rajoittamisessa.
Tutkijat uskovat, että heidän työnsä voi johtaa sellaisten lääkkeiden kehittämiseen, jotka auttavat hallitsemaan alkoholin juomista.
Ihmelääkettä alkoholismin hoitamiseen ei ole vielä luvassa
Loukola ei kuitenkaan ole kovin optimistinen minkäänlaisen "ihmelääkkeen" kehittämisen suhteen. Hänen mukaansa on todennäköistä, että alkoholinkäyttöä säätelevät useat eri geenit sekä monenlaiset ympäristötekijät.
Havaittu yhteys KLB-geenin ja alkoholin kulutuksen välillä kaipaa vielä vahvistamista sellaisissa tutkimuksissa, joissa on mukana myös hyvin runsaasti alkoholia käyttäviä.
Alkoholin käyttöön liittyvistä geeneistä ei vieläkään tiedetä kovin paljoa. Geenien ja alkoholin suhde on edelleen hyvin kompleksinen ja huonosti tunnettu, Loukola korostaa.
Lisää tutkimuksesta Pnasin sivuilla.