Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaisten etunimistö käy läpi historiallista muutosta. Nyt etunimiä arvioidaan olevan käytössä jopa yli 100 000, kun vielä 1980-luvun alussa erilaisia etunimiä oli noin 34 000.
Yhdellä sanalla sanottuna muutoksen taustalla on ilmiö nimeltä yksilöllistyminen.
– Nykyvanhemmat haluavat antaa lapsilleen mahdollisimman erikoisia nimiä. Nyt korostetaan yksilöllisyyttä: sitä, että jokainen lapsi on erityinen persoona ja oma yksilönsä, sanoo nimistön tutkija ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Julkaisemme jutun lopussa listan harvinaisista nimistä, jotka olivat 10 suomalaisen ensimmäisenä etunimenä syyskuussa 2016. Sitä harvinaisemmista nimistä Väestörekisterikeskus ei anna tilastoja eikä listoja.
“Tyttöjen nimenanto on vapaampaa”
Muutos on alkanut 1980-luvulla ja voimistunut 2000-luvulla. Edellisen kerran vastaava ilmiö koettiin 1800-luvulla, jolloin suomalaisuusaatteen myötä lapsille keksittiin uusia suomalaisia nimiä: Toivo, Usko ja Rauha ovat peruja tuolta ajalta.
Sotien jälkeen nimillä korostettiin yhteisöllisyyttä. Lapsilla suosittiin samoja nimiä kuin muilla - näin korostettiin sitä, että lapsi on osa yhteisöä.
Harvinaisten nimien osuus kasvaa nyt koko ajan, samoin aivan ainutlaatuisten ja uniikkien nimien määrä. Erikoisia nimiä annetaan enemmän tytöille kuin pojille.
– Tyttöjen nimenanto on vapaampaa ja luovempaa kuin poikien. Perheissä ajatellaan, että suvun perinne kulkee enemmän poikien nimissä, Saarelma-Paukkala kertoo.
Lemmikkien nimiä vauvoille
Nimistöntutkijoiden mukaan myös osa lemmikkien nimistä nousee pikkuhiljaa vauvojen nimiksi. Esimerkiksi tyttöjen nimet Mila, Nella ja Stella ja poikien nimet Hugo, Max ja Roope ovat tulleet monille ensin tutuiksi koirien niminä.
– Suomessa leikitellään nimillä vapaammin kuin monessa muussa maassa ja tämän on myös nimilainsäädäntömme mahdollistanut. Monessa Keski-Euroopan katolisessa maassa vaalitaan enemmän perinteitä kuin meillä, Saarelma-Paukkala tietää.
Hän kertoo, että usein ensimmäiseksi etunimeksi valitaan trendikkäänä pidetty nimi ja toiseksi tai kolmanneksi suvussa kulkeva nimi.
Usein vanhemmat valitsevat lapsilleen nimiä, joita oma sukupolvi ja omien vanhempien sukupolvi ei ole käyttänyt. Isovanhempien sukupolven nimet kelpaavat sen sijaan, koska ne kuulostavat uusilta. Osa nimistä nouseekin suosioon noin sadan vuoden välein.
Uniikkeja, yksilöllisiä nimiä, muodostetaan nyt käytännössä neljällä eri tavalla. Alla olevassa tekstissä mainitut esimerkit on Minna Saarelma-Paukkalan artikkelista ja ne on annettu ainakin jonakin 2000-luvun vuonna vain yhdelle lapselle.
1. Vierasperäiset nimet: Amour, Barbie, Odette, Salim...
– Suomeen muuttaa ihmisiä muista maista ja monet suomalaiset vanhemmat ovat opiskelleet tai tehneet töitä ulkomailla. Lisäksi esimerkiksi globaali populaarikulttuuri vaikuttaa, nimien tutkija Minna Saarelma-Paukkala tietää.
Myös Suomessa syntyneet ja täällä koko ikänsä asuneet vanhemmat antavat lapsilleen vierasperäisiä nimiä.
Vierasperäisiä ja harvinaisia tyttöjen nimiä ovat esimerkiksi Amour, Barbie, Betty, Odette, Savannah, Adwita, Baraa, Ugonna ja Fathima.
Poikien nimiä ovat esimerkiksi Alessandro, Justin, Prince, Miguel, Amani, Efe ja Salim.
2. Harvinaiset yhdysnimet: Kiia-Kesäkukka, Ninja-Tarleena, Janne-Elvis...
– Suomessa voidaan luoda koko ajan ihan uusia nimiä yhdistelemällä uudella tavalla vanhoja nimiä, Saarelma-Paukkala muistuttaa.
Tällaisia uusia yhdysnimiä ovat esimerkiksi Lisi-Fauna, Kiia-Kesäkukka, Ninja-Tarleena, Janne-Elvis, Neo-Elmeri ja Nuuk-Oliver.
3. Analogiset uudisnimet: Meetta, Henja, Oleksi...
Suomalaiset keksivät myös paljon nimiä vanhojen, tuttujen nimien mallin mukaan. Esimerkiksi nimiä Reeta ja Reetta muuntamalla ovat syntyneet nimet Eeta, Meetta ja Neeta. Samalla tavalla Henja, Lenja ja Vinja -nimien taustalla ovat perinteiset suomalaiset nimet Anja, Sonja ja Tanja. Pojilla esimerkiksi Vaatu ja Jeetu muistuttavat nimiä Aatu ja Eetu. Tällaisiakin analogisilta vaikuttavia nimiä pojille on annettu: Anteri, Oleksi, Miike ja Valtte.
4. Suomenkieliset uniikkinimet: Aamuhelmi, Solina, Kumu...
– Luonto on suomalaisille tärkeä ja se näkyy myös nimissä. Monet uusista nimistä ovat luontoon liittyviä, Saarelma-Paukkala kertoo.
Tytöille annetaan usein herkkinä ja kauniina pidettyjä nimiä kuten Aamuhelmi, Aurinko, Merihelmi, Solina ja Rosmariini.
Pojille taas annetaan esimerkiksi luonnonilmiöihin viittaavia nimiä kuten Jyly, Kumu, Roihu ja Vimma.
Alla lista harvinaisista nimistä, jotka olivat 10 suomalaisen ensimmäisenä etunimenä syyskuussa 2016. Sitä harvinaisemmista nimistä Väestörekisterikeskus ei anna tilastoja eikä listoja.