Runsas vuosi sitten Lapualla paljastettiin mittavan uran tehneen näyttelijä Esko Nikkarin (1938-2006) muistomerkkipatsas. Patsaan alkuperäinen kustannusarvio oli 30 000 euroa ja summa piti saada kasaan keräyksellä. Sekä patsaan tilaaja että taiteilija tulivat hinnassa toisiaan vastaan, koska keräyksen aikana näytti siltä, ettei summaa saada kasaan. Taitelija odotti, että hinta olisi 25 000 euroa, mutta tilauksen tehneen Kai Pöntisen mukaan kivitaitelija lupautui 17 000 euroon. Tilauksesta tehtiin lopulta vain suullinen sopimus.
– Onhan tämä vähän nolo tilanne, mutta tein töitä seitsemän kuukautta pitkiä päiviä, sanoo taiteilija Timo Suvanto.
Kivet patsaaseen tilattiin Itä-Suomesta. Kivien hankintaan ja rahteihin kivitaiteilija saikin hankkeelta rahaa. Työpalkkaa Suvanto kertoo saaneensa vain 2500 euroa.
– Luulen, että patsastoimikunnalle tuli sellainen välimuoto, että koko asiaa ei ole pakko hoitaa pidemmälle lainkaan. Jos en olisi ottanut tilausta, niin kivet olisivat jäänet pihalle.
Suvanto on hämillään koko asiasta.
– Eikö tässä jo tuu häpiäkin, että ei kanneta huolta.
Keräys epäonnistui
Patsaalle ryhdyttiin keräämän rahaa muun muassa Facebook-ryhmän kautta, mutta sillä saatiin kasaan vain alle pari tuhatta euroa yksityisiltä ihmisiltä. Säätiöiltä ja julkisuuden henkilöiltä saatiin rahaa enemmän.
– Lapuan tiede -ja taidesäätiö laittoi tähän peräti 10 000 euroa. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki 2000, Timo Koivusalo 1000 ja itse laitoin 1500 euroa. Varmaan minä hoidin hommani huonosti, kun ei saatu enempää kasaan, huokaa Kai Pöntinen.
Hankkeen alkuvaiheessa ihmiset olivat innoissaan patsaan hankkimisesta, mutta jostain syystä alkuinto laantui.
– Facebook-ryhmässä oli yli 6000 ihmistä. Jos jokainen olisi antanut 5 euroa, niin summa olisi ollut kasassa. Näin vaan ei käynyt.
Patsashankkeen aikataulut venyivät ja koko tilaukseen tuli muutoksia muun muassa patsaan koon suhteen. Pöntisen mukaan koko kohua ei olisi syntynyt, jos sopimuspaperi olisi tehty. Alunperin tavoiteltiin 30 000 euron suuruista pottia keräyksellä. Tavoitetta ei koskaan saavutettu.
– Siinä vaiheessa kun meillä oli kasassa 13 000 euroa, ilmoitin Timo Suvannolle, että tavoitteeseen ei päästä ja jouduaan pienentämään patsaan kokoa ja alentamaan kustannuksia. 17 000 euroon me päästään ja lupasin maksaa loput vaikka itse. Tämä on säälittävä juttu ja hieno hanke, mutta vähällä v...eeksi, sanoo muistomerkki hankkeen puheenjohtaja Kai Pöntinen.
Suullinen sopimus vei umpikujaan
Tilanne tuntuu olevan molemmille osapuolille selvästi kiusallinen. Timo Suvanto kertoo, että hänen näkemyksensä mukaan kokonaissumma materiaaleineen ja töineen pitäisi olla 25 000. Hänen pitäisi siis saada vielä 7000 euroa, että saisi tehdystä työstä palkkaa.
– Tässä on selkeästi kaksi eri näkemystä, mitä on sovittu. Timo Suvanto ei ole ollut palkkasuhteessa vaan toimii oman yrityksensä kautta. Hän on saanut lähes 18 000 euroa. Jos hänen laskelmansa kustannusten alentamisesta on epäonnistunut, niin se on surullinen juttu. En todellakaan sano, etteikö hän ansaitsisi saada enempää, mutta me olemme sopineet hinnaksi sen 17 000 euroa. Ei voi olla kuin pahoillaan siitä, että enempää ei saatu ja olen tehnyt sen mitä saatiin, jatkaa Pöntinen.
Miksi kirjallista sopimusta ei tehty?
– Me olemme tunteneet toisemme jo pitkään ja olemme hyviä kavereita, niin luotimme toisiimme ja siinä on se syy.
Myös Suvanto vahvistaa, ettei kirjallista sopimusta ole tehty. Asia hiertää molempia.
– Ei ollut sopimusta. Mä olen oppinut sille, että kun työ viedään paikalle niin se on siinä. Nyt vain kävi näin. Minä luotan toiseen ihmiseen liian hyvin. Ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun mun kohdalle sattuu, mutta harvoin, sanoo Timo Suvanto.
Kai Pöntinen toimi koko hankkeen vetäjänä ja puolustautuu suullisella sopimuksella. Jos olisi kirjallinen sopimus ja kyseessä palkkatyö, niin tilanne hoidettaisiin Pöntisen mukaan toisella tavalla
– Jos Timo Suvanto ei olisi rahamäärää hyväksynyt, niin tätä muistomerkkiä ei olisi koskaan tehty. En olisi antanut missään nimessä aloituslupaa kivien kaivertamiseen hankkeen vetäjänä.
Voidaanko sovintoa löytää?
Vaikka tilanne on kärjistynyt, niin molemmat ovat selvästi tilanteesta pahoillaan. Timo Suvanto toivoo, että kaupungilta saisi lisää rahaa. Pöntinen on puolestaan tyytyväinen hienon näyttelijän muistomerkkiin, mutta kaupungin mukaan tuloa on ehkä myöhäistä toivoa.
– Timo on tehnyt loistavaa työtä. Me olemme tehneet kuitenkin sen mitä on luvattu. Näen kuitenkin kaupungin mukaantulon rahallisesti aika vaikeana jälkikäteen, huomauttaa Kai Pöntinen.
