Oppilaat lähtevät mielellään tekemään videoita. Tässä artikkelissa tarjotaan muutamia vinkkejä millä pääset vauhtiin.
Kuvittele, että tehtävänäsi olisi tehdä video jostakin arkisesta asiasta, vaikkapa kahvinkeitosta. Yhdestä kuvakulmasta kuvattu staattinen otos sumppia keittelevästä hahmosta on nopeasti nähty. Katsoja on armoton – hän haluaa viihtyä hyvien kuvien parissa.
On siis mietittävä, millaisin kuvin kahvin keittämisestä tulee kiinnostavaa. Kuvaaja pilkkoo tilanteen tai toiminnan vaiheet mielessään osiin ja kuvaa ne erillisinä otoksina. Näin syntyy materiaalia, josta editoija voi rakentaa tarinan, jota kuvat kuljettavat eteenpäin.
Yllä olevalla videolla havainnollistetaan ero ammattimaisen kuvaamisen ja lomavideota muistuttavan tallentamisen välillä, sekä annetaan viisi vinkkiä parempaan kuvaukseen.
Huono äänenlaatu voi pilata hyvänkin videon. Mikään ei saa katsojan mielenkiintoa herpaantumaan niin herkästi kuin se, että ääni ei kuulu tai siitä ei saa selvää. Erityisesti tämä koskee puheääntä.
Videokameroissa ja älylaitteissa on lähes aina oma sisäänrakennettu mikrofoni. Se harvemmin kuitenkaan tuottaa hyvälaatuista ääntä. Ratkaisu ongelmaan on ulkoinen mikrofoni.
Videolla esitellään kaksi erityyppistä älylaitteisiin sopivaa mikrofonia. Niiden käyttöä havainnollistetaan erilaisissa tilanteissa niin, että kuulet eron.
Editoija asettuu katsojan asemaan ja yrittää tehdä käytössä olevasta materiaalista tarinan, joka pitää otteessaan. Juttuun valitaan vain parhaat palat ja saksitaan ne sopivan mittaisiksi. Ei haittaa, vaikka videosta tulisi lyhyt – tärkeintä on vangitseva alku ja sujuvasti etenevä tarina.
Efektit ja muut toiminnot ovat hyödyllisiä, kun niitä käytetään maustamaan sisältöä. Tehosteilla kikkailu ei kuitenkaan tee tarinasta kiinnostavaa. Editoija on aina riippuvainen hyvin kuvatusta materiaalista.
Videolla havainnollistetaan tiivistämisen merkitystä ja kuvituskuvien käyttöä sekä esitellään viisi hyödyllistä toimintoa.
Tekstitetyt videot ovat yleistyneet netissä. Tieto kerrotaan teksteillä kuvan tai grafiikan päällä. Puhetta ei välttämättä ole lainkaan – ja jos on, sekin on tekstitetty. Teksti tukee ja tehostaa argumentaatiota. Lisäksi se mahdollistaa videon katselun ilman ääniä esimerkiksi julkisella paikalla.
Tekstitetty video kannattaa suunnitella hyvin. Ei ole yhdentekevää millaista fonttia käyttää tai, miten sommittelee tekstit suhteessa kuvaan. Oleellista on myös pitää tekstit napakan pituisina. Suunnittelu auttaa tiivistämään olennaisen asian selkeään muotoon.
Videolla näytetään esimerkkejä tekstitetyistä videoista ja annetaan vinkkejä oman videon tekoon.
Videot on toteutettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Mediat haltuun -hanketta.