Lautapelit ovat nousseet uuteen suosioon digitaalisten pelien vallankumouksesta huolimatta. Esimerkiksi Tornion nuorisotoimesta kerrotaan, että pitkään kaappien perukoille unohdetut lautapelit on kaivettu jälleen esiin.
Pelitutkija, filosofian maisteri Ville Kankainen Tampereen yliopistosta kertoo, että lautapelien niin sanotun renessanssin katsotaan alkaneen jo vuosituhannen alkupuolella.
– Suosio tuntuu edelleen kasvavan, ainakin jossain määrin. Vaikka oletettiin, että se vähenisi digitaalisen pelaamisen myötä, Kankainen toteaa.
Myös Suomen lautapeliseuran puheenjohtaja Mauri Sahlberg vahvistaa, että kiinnostus lautapelejä kohtaan on ollut kasvussa jo useita vuosia. Suosioon löytyy useita syitä.
– Lautapeleissä hienoa on se, että iällä ei ole väliä, vaan kaikki pelaavat samalla viivalla. Fyysinen kokoontuminen on se tärkein tekijä, ja se selittää uutta suosiota, Sahlberg toteaa.
Entiset nuoret palaavat lautapelien pariin aikuisena
Pelitutkija löytää myös muita suosioon vaikuttavia tekijöitä. On esimerkiksi huomattu, että lautapeleistä tehdyt digitaaliset versiot lisäävät myös perinteisen pelin myyntiä.
– Sekin vaikuttaa, että sukupolvet, jotka ovat oppineet pelaamaan lautapelejä, ovat kasvaneet aikuisiksi. On huomattu, että pelit ovat harrastus siinä missä joku muukin, Kankainen selittää.
Sama näkyy myös Suomen lautapeliseurassa, jossa on noin 600 jäsentä eri puolilla Suomea.
– Meillä jäsenistä valtaosa on 31-40 -vuotiaita miehiä, jotka ovat lasten myötä tulleet uudelleen lautapelien piiriin. Osa taas on yksinäisiä miehiä, Sahlberg listaa.
Nuorisokin tarttuu jälleen lautapeleihin
Lautapelit kiinnostavat myös nuoria. Tornion nuorisotoimesta kerrotaan, että lautapelejä on pelattu ahkerasti nuorisotiloilla.
– Nuoret alkoivat kysellä joidenkin tiettyjen pelien perään ja huomasimme niiden meiltä löytyvän. Nyt niitä on taas ahkerasti pelattu nuorisotiloilla, kertoo nuoriso-ohjaaja Johanna Kallio.
Lautapelejä voi löytää kirjastoistakin, joissa niitä voi myös pelata. Esimerkiksi Kemin kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla on oma pelinurkkaus, josta löytyy parisen kymmentä peliä. Uutuuksiakin löytyy, mutta suosituimpia ovat ne kaikkein perinteisimmät pelit.
Perinteiset lautapelit pitävät pintansa myös joulun myyntitilastoissa. Tornion Prisman myyntipäällikkö Ritva Laine silmäilee tuoreimpia tuotekohtaisia raportteja, eikä eniten myydyimmissä lautapeleissä ole yllätyksiä.
– Lautapeleistä on tosi paljon mennyt Afrikan tähteä ja nuo vuoden lautapelit ovat olleet myös myydyimpien joukossa, Laine huomaa.
Vuoden lautapelit valitsee vuosittain Suomen leluyhdistys. Vuoden Peli -kilpailuun osallistui tänä vuonna lähes 60 uutuuspeliä. Voittajat ja finalistit valittiin neljässä eri kategoriassa: lastenpeleissä, perhepeleissä, partypeleissä ja strategiapeleissä.
Tulevaisuuden pelit yhdistävät uutta ja vanhaa
Lautapelitkään eivät jää kehityksessä jälkeen, vaan perinteisten rinnalle tulee uudenlaisia, monimutkaisempia pelejä. Sellaisia ovat esimerkiksi pelit, joissa useampi pelaaja toimii yhdessä peliä vastaan, tai pöytäroolipelit, joissa on olennaista vahva taustatarina.
– Niistä huippuversioita ovat niin sanotut legacy-pelit, jotka voivat kestää kuukausia. Peli muistaa, mihin jäätiin, ja siitä jatketaan seuraavalla kerralla, Sahlberg kuvailee.
Pelitutkija puhuu hybridipeleistä, joissa yhdistellään digitaalista ja fyysistä maailmaa.
– Jonkin verran on näkynyt lautapelejä, joissa käytetään jotain kännykkäsovellusta pelin yhteydessä. Mobiililaitteiden yleisyys on aiheuttanut sen, että yhdistellään näitä maailmoja. Se on selkeästi nouseva trendi, Kankainen arvioi.