Arvioidaan, että vuositasolla ainakin 100 000 suomalaista kohtaa potentiaalisesti traumaattisen tapahtuman. Koko ihmisen elämän aikana ainakin kolme neljästä kohtaa jonkin trauman.
– Jos katsotaan ihan meidän sodan kokenutta vanhuusväestöä, kaikki ovat kokeneet tavalla tai toisella traumaattisia asioita, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Henna Haravuori.
Haravuoren mukaan isoa osaa trauman kokeneista ei tunnisteta ollenkaan.
– Aika paljon jää piiloon. Meillä ei ole välttämättä itsestään selvää, kun ihmiset ovat vammautuneita ja he saavat fyysistä hoitoa, että muistetaan psyykkinen seuraaminen.
Esimerkiksi moni lähisuhdeväkivallan uhri kärsii seuraukset itse kertomatta traumasta kenellekään. Tietoisuus on Haravuoren mukaan lisääntynyt, mutta ihmiset eivät tule palveluiden piiriin tai jos tulevat, tapahtuma nousee esille vasta hoidon aikana.
Karkea nyrkkisääntö on, että kolmasosalla se johtaa traumaperäiseen oireiluun
Noin joka kolmannella trauman kokeneista on Haravuoren mukaan traumaperäistä oireilua.
– Karkea nyrkkisääntö on, että kolmasosalla se johtaa traumaperäiseen oireiluun, Haravuori kertoo.
Uhkaava tilanne altistaa traumalle
Traumaattinen kokemus voi syntyä monenlaisista tilanteista.
Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain lähes 40 000 fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta. Liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin 7 000 henkeä ja työtapaturman johdosta vähintään neljän päivän sairasloman saa noin 50 000 henkilöä.
Uhkaavaan tilanteeseen joutuminen voi siis olla traumaattinen tapahtuma. Haravuoren mukaan puhutaan kuolemanuhkasta tai uhkasta koskemattomuudelle.
– Ihminen joutuu pahoinpidellyksi, raiskatuksi, uhatuksi aseella tai esimerkiksi hänen läheisensä menehtyy hyvin äkillisesti. Myös luonnonkatastrofi tai liikenneonnettomuus voivat aiheuttaa traumaattisen kokemuksen.
Toisten ihmisten aiheuttamia traumoja on Haravuoren mukaan vaikeampaa ymmärtää ja käsitellä.
– Esimerkiksi raiskaus näyttäisi olevan sellainen, että noin puolelle uhreista kehittyy traumaperäinen stressihäiriö.
Sotakokemukset tai kidnappaus aiheuttavat Haravuoren mukaan valtaosalle traumaperäisen stressihäiriön. Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista pakolaisista enemmistöllä on jokin traumaattinen kokemus.
Huomattavaa osaa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on kidutettu tai heillä on muita traumakokemuksia
THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa ilmeni, että pakolaisista 57–78 prosentilla on traumaattisia kokemuksia.
– Pakolaisten keskuudessa puhutaan ihan eri luvuista kuin kantaväestössä. Huomattavaa osaa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on kidutettu tai heillä on muita traumakokemuksia.
Traumaperäistä oireilua on lyhytkestoisesti isolla osalla trauman kokeneella, mutta noin kolmasosalla kehittyy traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Terveys 2000 -tutkimuksessa elämänaikainen esiintyvyys oli noin yksi prosentti nuorilla aikuisilla.
Traumaperäinen stressihäiriö myös paranee huomattavalla osalla.
– Usein näyttää siltä, että yksi kolmasosa jää kroonisesti oireilevaksi, jos hoito ei tavoita. Tämä riippuu siitä, mitä on tapahtunut.
Miten traumaperäinen stressihäiriö syntyy?
Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy, kun tavallinen toipuminen ei onnistu. Fyysiset reaktiot jäävät päälle, kun ihminen kokee trauman. Esimerkiksi armeijasta traumatisoitunut mies oli armeijan jälkeen luhistunut bussin lattialle ja kärsi ahdistuksesta.
Oireita ovat muun muassa välttely, ylivireys sekä tapahtuman mieleen tunkeutuminen, kuten painajaiset.
– Lapsilla painajaisten sisältö ei välttämättä tarvitse olla tapahtumaan liittyvä. Aikuisilla useammin erilaiset muistukkeet aiheuttavat sen, että henkilö reagoi psyykkisesti ahdistuksella tai fyysisesti tärinällä ja sydämentykytyksillä.
Trauman kokenut miettii, että elämää tai tulevaisuutta ei ole ja elämä tuntuu lyhyeltä
Välttelyssä asioita saatetaan painaa taka-alalle ja tehdään jotain muuta, jotta ei tarvitsisi ajatella. Lisäksi voi tulla tunne yksinäisyydestä.
– Ihmisillä on mielihyvämenetystä ja olo, että on jotenkin erillään muista ihmisistä. Trauman kokenut miettii, että elämää tai tulevaisuutta ei ole ja elämä tuntuu lyhyeltä, selittää Haravuori.
Negatiiviset uskomukset itseä kohtaan tai syyllisyysajatukset ovatkin tyypillisiä trauman kokeneilla. Ihminen saattaa myös ottaa liian isoja riskejä tai toimia päinvastoin ylivarovaisesti.
– Jos puhutaan traumaperäisestä stressihäiriöstä, kullakin on yksilöllinen kokoelma eri oireita, ja oireet aiheuttavat kärsimystä ja toimintakyvyn laskua.
Miehet ajavat pöpelikköön ja joutuvat tappeluihin. Naiset joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi
Haravuoren mukaan naiset ovat herkempiä traumaattiselle stressihäiriölle. Samalla naiset ja miehet myös altistuvat erilaisille traumaattisille kokemuksille.
– Ylipäätään kaikista yleisintä on läheisen äkillinen menettäminen ja onnettomuudet. Miehet ajavat pöpelikköön ja joutuvat tappeluihin. Naiset joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.
Positiivinen muutos voi laukaista trauman
Joskus oireet tulevat esiin viiveellä traumakokemuksen jälkeen. Tapahtuma saattaa tulla jossakin muussa elämäntilanteessa erilaisista syistä esiin.
Myönteinen muutos elämässä saattaakin nostaa pintaan aiemman koetun traumaattisen kokemuksen.
– Joskus tulee positiivinen ja toivottu muutos elämässä, joka tuokin esiin koetun trauman. Trauma tulee pakottavasti esiin uudestaan käsittelemättä.
Läheisistä saa apua
Haravuoren mukaan sosiaalinen tuki on suojaava tekijä traumalle. Mitä enemmän ihmisillä on läheisverkostoa ja muita resursseja, sitä paremmin he selviytyvät.
– Onko ympärillä muita ihmisiä, jotka kannattelevat ja kannustavat ihmistä normaaliin elämään? Usein traumatisoituneet haluaisivat vetäytyä syrjään. Pitää kannustaa tekemään tavallisia normaaleja elämään kuuluvia asioita.
Esimerkiksi pakolaisten kohdalla on tärkeää, että turvapaikanhakuprosessiin ei ajallisesti mene kauan.
Traumaperäistä stressihäiriötä pystytään hoitamaan tehokkaasti.
– Psykoterapiaan pääsy ei ole kauhean helppoa tässä maassa, mutta toivon, että tämä edistyy. Lääkehoidotkin voivat olla hyödyllisiä. Jos trauma tunnistetaan, se on mahdollista hoitaa, Haravuori sanoo.