Ylen artikkeli kotkalaisen Marko Pullin lahjoituskampanjasta vähävaraisille lapsiperheille sai lukijoilta paljon kiitosta. Osa lukijoista jäi kuitenkin pohtimaan, olivatko keräyksen luvat kunnossa.
Marko Pullin aloittamassa kampanjassa lahjoittajat lahjoittivat rahaa Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:lle.
– Yhdistyksellä on rahankeräyslupa olemassa seuraavalle kahdelle vuodelle, kertoo Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Palvianen.
Toiminnanjohtajan mukaan lahjoitusten vastaanottamista olisi pitänyt miettiä tarkasti, jos rahankeräyslupa ei olisi ollut kunnossa.
– Kampanja oli mielenkiintoinen tapaus, koska se tuli Marko Pullin kautta, joka pyysi ihmisiä lahjoittamaan rahaa. Tässä tapauksessa yhdistys ei ole kerääjä, vaan vastaanottaja. Roolimme on se, että apu löytää perille, kertoo Palviainen.
Hyvää tarkoittava rahankeräys voikin mennä pahasti mönkään, jos luvat siihen eivät ole kunnossa. Päätimme selvittää, milloin ja miten rahankeräys on sallittua ja milloin ei.
Apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen Kaakkois-Suomen poliisista, milloin rahankeräys on luvanvaraista?
Lain mukaan se on aina lähtökohtaisesti luvanvaraista ellei kysymyksessä ole laissa määritetty poikkeustapaus. Niitä ovat naapuriapu, tavarankeräys, yleisöön vetoaminen omaisuuden saamiseksi testamentilla, hyväntekeväisyyshuutokauppa tai tukikonsertti.
Lisäksi uskonnollisilla yhdyskunnilla on vapautuksia rahankeräysluvista. Myös yleisötilaisuudessa voi järjestää rahankeräyksen läsnäolijoiden kesken ilman lupaa. Sitten on koululaiskeräyksiä, kuten luokkaretkikeräyksiä, jotka ovat luvanvaraisuuden ulkopuolella.
Voiko osakeyhtiö tai yksityinen ihminen saada rahankeräysluvan?
Yksityinen ihminen ei voi saada rahankeräyslupaa. Kyseessä pitää olla rekisteröity yhteisö tai säätiö, myös rekisteröimätön yhteisö voi saada luvan. Ratkaisevaa luvan saamisessa on toiminnan tarkoitus – eli yleishyödyllisyys.
Osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa on hyvin harvoin yleishyödyllistä tarkoitusta. Siinä mielessä osakeyhtiö ei kovin helposti tule kysymykseen.
Millaista tarkoitusta varten rahankeräysluvan voi saada?
Yleishyödylliseen tarkoitukseen eli esimerkiksi kasvatukselliseen tai sosiaaliseen toimintaan.
Kenelle rahankeräyslupa voidaan myöntää?
Lupa voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus.
Miten rahankeräystä ei saa toteuttaa?
Siihenkin on laissa olemassa kielletyt toimeenpanotavat. Jos keräykseen liittyy arvontaa tai pyramidipelityyppistä toimintaa, niin se on kiellettyä. Samoin ketjukirjeet ovat kiellettyjä.
Lisäksi rahankeräystä ja yhteisön jäsenhankintaa ei saa sotkea toisiinsa.
Millainen tuomio voi kohdata rahankeräyksessä lakia rikkonutta?
Rahankeräysrikoksen maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Lievästä rahankeräysrikoksesta tuomitaan sakkoihin.
Miten rahankeräysluvan voi hankkia?
Jättämällä hakemuksen lupaviranomaiselle. Jos kyse on valtakunnallisesta keräyksestä, niin hakemus jätetään poliisihallitukselle. Jos kyse on paikallisesta keräyksestä, niin lupahakemus jätetään paikalliselle poliisilaitokselle.
Mitä eroa on rahankeräyksellä ja lahjoituksella?
Mielestäni niitä ei voi oikein erottaa. Jos on rahankeräys, niin henkilö joka siihen osallistuu, tekee lahjoituksen. Jos kyse on spontaanista lahjoituksesta, jossa henkilö lahjoittaa rahaa ilman että häneen on mitenkään vedottu, niin se ei ole rahankeräystä.
Rahankeräyksen tekee se, että ihmisiin vedotaan ja rahaa pyydetään. Jos joku henkilö haluaa spontaanisti luovuttaa rahaa hyviksi katsomiinsa tarkoituksiin, niin se ei tietenkään ole luvanvaraista.
Miten kansalainen voi tunnistaa laittoman rahankeräyksen?
Jos kerääjällä ei ole esittää voimassa olevaa lupa-asiakirjaa tai luvanmyöntämispäätöksen diaarinumeroa.
Kuinka paljon Kaakkois-Suomen poliisille tulee tietoon väärinkäytöksiä rahankeräysasioissa?
Hyvin harvoin. Ensinnäkin rahankeräykset ovat usein valtakunnallisia ja silloin lupaviranomainen on poliisihallitus. Kaakkois-Suomen poliisin lupapuolella, jossa valvotaan luvan saaneita, ei juuri väärinkäytöksiä tule esille.
Marko Pullin aloittamassa Facebook-kampanjassa lahjoittajat lahjoittivat rahat ensi- ja turvakotiyhdistykselle, jonka rahankeräyslupa on kunnossa. Mitä rahankeräyksen luvanvaraisuuteen liittyviä asioita some-kampanjaa pohtivan henkilön pitäisi ottaa huomioon?
Lähinnä se pitää ottaa huomioon, että jos aikoo yleisöön, eli ennalta rajaamattomaan joukkoon, kohdistaa vetoomuksen antaa rahaa, on lähtökohtaisesti kyse luvanvaraisesta toiminnasta.
Marko Pullin aloittaman Facebook-lahjoituskampanjan varat menevät ensi- ja turvakotiyhdistyksen kautta sadan euron arvoisiksi ruokalahjakorteiksi vähävaraisille lapsiperheille. Lahjoittajien laskutuksen on hoitanut ensi- ja turvakotiyhdistys. Kampanjan avulla on saatu lahjoittajilta kasaan 18 000 euroa. Rahat on suurimmaksi osaksi jo toimitettu eteenpäin.
