Tamperelaisessa Messukylän koulussa lapset saivat syksyllä kokeilla koulunsa voimistelusalissa nykyaikaisen sisäliikunnan eri mahdollisuuksia. Asialla oli sisäliikuntatuotetta kauppaava iso ketjuyritys. Tempaus järjestettiin yhteistyössä koulun kanssa.
– Olemme osana Liikkuva koulu -hanketta ja haluamme sen mukaisesti tarjota liikuntaa lapsille koulupäivän aikana. Ja kun meille tarjottiin tätä mahdollisuutta, niin otimme sen vastaan, kertoo koulun rehtori Karita Boström.
Yritysten pyrkimykset päästä mukaan kouluarkeen eivät siis saa tyrmäystä Tampereella.
– Tuon tyyppisen markkinoinnin on nivellyttävä osaksi opetusta, korostaa Boström.
Tilaisuus kokeilla uutta ilmaiseksi
Tampereen varhaiskasvatuksen tuotantojohtaja Kristiina Järvelä yhtyy rehtorin ajatuksiin.
– Liikunta on niin vahva teema, että siihen voi kuulua myös liikunta-alan markkinointia.
– Juuri liikunta-alan yrittäjän tempauksessa lapset pääsevät tutustumaan sellaisiinkin asioihin, mihin heillä muuten ei ole mahdollisuuksia tai innostusta. Ja maksuttomasti, korostaa Järvelä.
Ajat muuttuvat, mustavalkoinen ajattelu ja oppilaiden sulkeminen kuplaan muusta yhteiskunnasta erilleen ei ole nykypäivää.
Kristiina Järvelä
Koulujen välitunnit sujuvat sentään entiseen tapaan – koulupihoihin eivät markkinamiehet tunge.
– Välituntitapahtumista suurin osa tulee julkisen rahoituksen piiristä, selventää Järvelä.
Limsatehtaalle näytettäisiin ovea
Enimmäkseen kouluilla tapahtumia järjestävät ovat yrittäjiä tai kolmannen sektorin toimijoita, joiden kanssa kaupungilla on palvelusopimus.
– Niissäkään ei mennä markkinat edellä vaan toiminta edellä. Mikään limsatehdas ei pääsisi tuotteitaan markkinoimaan, kyllä siinä kohtaa pantaisiin ovi kiinni, korostaa Järvelä.
– Yhteistyötä tarjoavat tulevat erityisesti liikunnan alalta. Enimmäkseen ne ovat urheiluseuroja, tietää Järvelä.
Markkinointi-iskut ovat hyvin suunniteltuja. Ylilyöntejä ei varhaiskasvatusjohtajan eikä rehtorin mukaan ole tapahtunut.
Pitää osata valjastaa myös nämä mahdollisuudet, kun kasvatetaan globaaleja ja kestävää elämäntapaa tukevia aikuisia.
Kristiina Järvelä
– Ne, jotka tähän ryhtyvät, ovat miettineet asian tarkkaan jo etukäteen. Siksi sellaisia, joita emme voisi hyväksyä, tuskin edes tulee, sanoo Messukylän koulun rehtori Karita Boström.
Vanhemmat eivät ole kokeneet markkinointia ongelmaksi, vakuuttaa Boström.
– Mutta jos kouluista markkinapaikka tulisi, kyllä se varmasti otettaisiin esille – niin kuin pitääkin.
Opetushallitus: ei ongelmia tiedossa
Opetushallitus kannustaa kouluja yhteistyöhön yritysten ja yhteisöjen kanssa.
– Meille päin ei ole tullut tietoon aiheeseen liittyviä ongelmia, kertoo lakimies Laura Francke Opetushallituksesta.
Yhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi vierailut yrityksissä, järjestöissä ja yhteisöissä tai vastavuoroisesti vierailut kouluissa. Myös projektit, tapahtumat, opinnäytetyöt ja kummiluokkatoiminta hyväksytään Opetushallituksessa.
– Tavoitteena on monimuotoisten oppimisympäristöjen käyttäminen osaamisen edistämiseen. Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus yhteistyöstä, opetussuunnitelmassa todetaan.
Markkinointiviesteiltä ei siis vältytä enää koulussakaan, jos markkinointi on vain sosiaalisesti mietittyä ja tiedostavaan kuluttamiseen ohjaavaa, sanoo Tampereen varhaiskasvatuksen tuotantojohtaja Kristiina Järvelä.
– Ajat muuttuvat. Mustavalkoinen ajattelu ja oppilaiden sulkeminen kuplaan muusta yhteiskunnasta erilleen ei ole nykypäivää.
– Pitää osata valjastaa myös nämä mahdollisuudet, kun kasvatetaan globaaleja ja kestävää elämäntapaa tukevia aikuisia, tähdentää Järvelä.