Jesse Torniaisen tuomio tuli syyskuun 10. päivänä Helsingin asema-aukiolla sattuneista tapahtumista. Torniaista syytettiin törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Käräjäoikeus toteaa, että Torniaisen hyppypotku uhrin rintakehään kaatoi uhrin ja aiheutti hänelle kallonmurtuman, aivoruhjeen sekä aivonsisäisen verenvuodon.
Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että pahoinpitelyn ei ole näytetty olevan rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä uhrin menehtymiseen. Siksi syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin.
Pahoinpitelyrikos on käräjäoikeuden mukaan törkeä siksi, että teko on ollut yllätyksellinen, se on kohdistunut kadulla entuudestaan tuntemattomaan henkilöön eikä uhri ole kyennyt puolustautumaan sitä vastaan.
Käräjäoikeuden mukaan teon törkeänä pitämistä tukee se, että teko on tehty poliisille ilmoitetun yleisötapahtuman aikana osana Torniaisen itsensä kertomaa kansallissosialistisen järjestön toimintaa ja toiminnan puolustamista.
Koventamisperusteena rikosrekisteri
Syyttäjä vaati Torniaiselle määrättävän rangaistuksen koventamista kahdella perusteella: tämän useilla aiemmilla väkivaltarikoksilla sekä nyt käsillä olleen teon rasistisella motiivilla.
Käräjäoikeus hyväksyi väkivaltarikostaustan koventamisperusteeksi. Torniainen on aiemmin tuomittu viidestä rikoksesta, joissa jokaisessa ainakin osaksi on ollut kyse väkivaltarikollisuudesta.
Ilman toistuvaan rikollisuuteen liittyvää koventamisperustetta käräjäoikeus olisi pitänyt oikeuskäytännön mukaisena rangaistuksena yhden vuoden ja kuuden kuukauden vankeustuomiota. Nyt, koventamisen jälkeen, tuomioksi tuli kaksi vuotta vankeutta.
Rasismiväite ei riittänyt koventamiseen
Torniaisen tekemän rikoksen väitettyä rasistista motiivia käräjäoikeus punnitsi useasta näkökulmasta.
Syyttäjän mukaan rikos on kohdistunut henkilöön, joka on ilmaissut vastustavansa Torniaisen edustaman järjestön rasistista toimintaa.
Käräjäoikeus huomauttaa, että rikoslain esitöissä rasistista motiivia on pidetty koventamisperusteena rikoksissa, jotka kohdistuvat suojaa kaipaaviin väestöryhmiin. Kovennusperuste koskee ainoastaan rikoksia, joiden motiivina on uhrin kuuluminen laissa erikseen tarkoitettuun kansanryhmään.
Käräjäoikeuden mukaan syyttäjä ei ole koventamisperustevaatimuksessaan yksilöinyt, mikä on se vähemmistöryhmä, johon asianomistaja on kuulunut.
Käräjäoikeuden mielestä pelkästään se seikka, että asianomistaja on sylkäissyt maahan lippuriviston edessä sekä mahdollisesti sanonut jotakin negatiivista lippua kannatelleelle henkilölle ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia rikoslain tarkoittamalla tavalla rasistisesti. Näin ollen vaatimus tuomion koventamisesta rasistisella perusteella hylättiin.