Yle pyysi oikeusoppineita arvioimaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jättämää selvitystä, jonka hän antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle joulukuussa Sipilän sukulaisten omistaman konepajayhtiö Katera Steeliin ja kaivosyhtiö Terrafameen liittyvien esteellisyyskysymysten selvittämiseksi.
Ylelle vastasivat tiistaina Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi sekä julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen Itä-Suomen yliopistosta.
Kumpikin löytää ristiriitaisuuksia Sipilän selvityksen kohdista, joissa hän viittaa tietämättömyyteensä Katera Steelin liiketoimista Terrafamen kanssa.
Sipilä vetoaa lausunnossaan useaan otteeseen siihen, että Katera Steelin liiketoimet Terrafamen kanssa eivät olleet hänen tiedossaan, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti sadan miljoonan euron lisärahasta Terrafamelle.
Professori Suksi: Selvityksen päivämäärissä ristiriitaa
Professori Markku Suksi pitää Sipilän lausuntoa osin ristiriitaisena, koska tämä puhuu vain 11. marraskuuta pidetystä ministerivaliokunnan kokouksesta ja sitä edeltävästä ajasta.
Sipilä kertoo lausunnossaan, että hän sai ensimmäisen kerran tiedon Terrafamen ja Katera Steelin "mahdollisesta yhteistyöstä", kun Kansan Uutisten toimittaja 17.11. kysyi juttuaan varten pääministerin suhteesta Katera Steeliin. Suksi huomauttaa, että valtioneuvoston yleisistunto teki seuraavana päivänä eli 18.11. muodollisen päätöksen Terrafamen lisäpääomittamisesta ja myös raha-asiainvaliokunta käsitteli asiaa, jolloin pääministerin hälytyskellojen olisi pitänyt soida.
– Voidaan kysyä, olisiko pääministerin pitänyt silloin jäävätä itsensä, Suksi sanoo.
Suksi arvioi, että Sipilä ei olemassa olevien tietojen perusteella ollut esteellinen päättämään Terrafamen lisärahoituksesta, mutta hänen olisi pitänyt kiinnittää asiaan kuitenkin huomiota. Suksen mukaan Sipilän olisi pitänyt kysyä samassa huoneessa istuvalta oikeuskanslerilta 18.11., onko kyseessä jääviys.
– Mielestäni on merkillistä, että pääministeri rajaa lausuntonsa 11. marraskuuta ja sitä edeltävään ajankohtaan, Suksi sanoo.
Tätä ihmettelee myös Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.
– Hänhän vetoaa, että jos hänellä olisi ollut vihje, hän olisi selvityttänyt esteellisyyskysymyksen. Jos jo ennen kuin asia on lopullisesti käsittelyssä, on tullut vihje vaikkapa Kansan Uutisten kautta, kyllä sen olisi pitänyt hälytyskelloja soittaa.
Pääministeri on lomalla ensi viikkoon asti, eikä kommentoinut Ylelle oikeusoppineiden arvioita selvityksestään. Ratkaisun Sipilän asiassa tekee eduskunnan oikeusasiamies lähiviikkoina.
Pohjolainen: Sipilä jätti vastaamatta tarkkaan kysymykseen
Emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen kiinnitti huomiota siihen, ettei Juha Sipilä selvittänyt oikeusasiamiehelle, ketkä kuuluivat Kateran tarjouskilpailun ja urakan saamisen aikana sen hallitukseen, vaikka tämä kysyi, kuuluuko yhtiön hallintoon Sipilän läheisiä. Selvityksessä on kerrottu osakkeenomistajat sekä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Pohjolaisen mukaan hallituksen kokoonpano olisi ollut osakkeenomistajia oleellisempi tieto, kun arvioidaan Sipilän tietämättömyyttä yhtiön operatiivisesta toiminnasta.
Pohjolainen muistuttaa, että tarjouksen tekeminen kuuluu yleensä yhtiön hallitukselle tai se on siitä ainakin tietoinen.
– Jos [Sipilän] lähipiiriläisiä on ollut hallituksessa, onko mahdollisuutta, ettei kukaan heistä olisi tiennyt, että esteellisyyttä voisi muodostua? Pohjolainen kysyy.
Kaupparekisteristä tiistaina haettujen tietojen mukaan Kateran nelihenkisessä hallituksessa on sekä Sipilän enoja että serkkuja. Hallintolain mukaan vanhempien sisarukset eli tässä tapauksessa enot lasketaan esteellisyysnäkökulman kannalta läheisiksi henkilöiksi, joiden kautta esteellisyyttä arvioidaan.
"Tietämättömyys ei takaa esteettömyyttä"
Pohjolainen ei ota kantaa Sipilän mahdolliseen esteettömyyteen tai esteellisyyteen. Hän huomauttaa kuitenkin, että tietämättömyys ei sellaisenaan ole riittävä peruste esteettömyyden takaamiseksi.
– Sipilä vetoaa voimakkaasti tietämättömyyteen. Mutta tietämättömyys ei perustuslakivaliokunnan 2010 antaman mietinnön perusteella ole sellainen peruste, joka välttämättä poistaisi esteellisyyden. Vilpillisyys tai epäasiallisuus voi vaikuttaa kylläkin siihen, kuinka moitittavaa se on.
Perustuslakivaliokunnan mietintö arvioi tuolloin valtioneuvoston jäsenen Matti Vanhasen (kesk.) esteellisyyttä Nuorisosäätiön avustuksiin liittyvässä vyyhdissä. Valiokunta totesi Vanhasen esteelliseksi, mutta piti asiaa vähäpätöisenä, eikä tapausta viety valtakunnanoikeuteen.
Lue myös: Näin Sipilä vastasi oikeusasiamiehelle – lue pääministerin lausunto
Juttua muokattu 4.1. kello 8.18: Pohjolainen tarkentaa alkuperäistä sitaattiaan "tarjouspyynnön tekemisestä". Kyseinen kohta muutettu muotoon: "Pohjolainen muistuttaa, että tarjouksen tekeminen kuuluu yleensä yhtiön hallitukselle tai se on siitä ainakin tietoinen."