Energiayhtiöiden suuntautuminen pelkkiin lämpölaitoksiin voi jättää Suomen pulaan kylmimpinä pakkaspäivinä, kun sähköä kulutetaan ennätysmääriä.
Esimerkiksi keskiviikkona alkuiltapäivästä Suomessa kulutetusta sähköstä liki 30 prosenttia tuotettiin energiayhtiöiden kaukolämpövoimaloissa ja teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa.
Bioenergia-alan edunvalvojan, Bioenergia ry:n, hiljattain teettämän konsulttiselvityksen mukaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa poistuu markkinoilta noin 3 150 megawatin edestä vuoteen 2030 mennessä. Tehoa katoaa siis kolme kertaa Loviisan ydinvoimalan verran.
Jos kehitys jatkuu, Suomi voi olla pulassa kovimpina pakkaspäivinä.
–Siitä tulee ajan mittaan sähköpula. Yksittäinen toimija (energiayhtiö) ei kanna siitä yksin vastuuta, mutta toivoisin, että valtiovalta kiinnittää siihen huomiota, sanoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara.
Sähkölaitoksia korvataan lämpölaitoksilla
Suomen ikääntyvät sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset uhkaavat lähivuosina korvautua lämpölaitoksilla.
Tämä johtuu siitä, että energiayhtiöt eivät halua investoida markkinaehtoisesti uuteen sähköntuotantokapasiteettiin tukkusähkön matalan hinnan vuoksi.
Esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen on päättänyt korvata käytöstä poistuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lämpölaitoksilla. Myös Tampereella ja Rovaniemellä on tehty tai kaavailtu samansuuntaisia ratkaisuja.
Tuorein tapaus on Lahden kaupungin omistama Lahti Energia. Yhtiö teki viime kesänä investointipäätöksen, jonka mukaan Kymijärven voimalaitoksen vanhin osa, sähköä ja lämpöä kivihiilellä tuottava Kymijärvi 1, korvataan uudella metsähaketta polttavalla lämpölaitoksella.
Lahti Energian hallitus tosin pohtii edelleen, varaudutaanko Kymijärvi 3:n osalta myös sähköntuotantoon.
– Meillä on vaihtoehtona pelkkä lämmöntuotanto tai sitten varautuminen sähköntuotantoon, mikä tarkoittaisi käytännössä erilaista kattilaratkaisua. Tästä meillä ei ole vielä päätöstä, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara Ylen haastattelussa.
Seesvaaran mukaan Kymijärvi 3 on noin 165 miljoonan euron investointi. Sähköntuotantoon varautuminen toisi hintaan lisää noin 10–20 miljoonaa euroa.
Lahti Energia on hakenut Kymijärvi 3:a varten myös työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea uudenlaiselle lämmöntalteenottoteknologialle.
Markkinan toipumista ei näköpiirissä
Pohjoismaiden sähköpörssissä Suomen aluehinta on toipunut viime vuoden aikana hieman vuoden 2015 aallonpohjasta. Nord Pool Spot -pörssin mukaan Suomessa tukkusähkö maksoi viime vuonna keskimäärin 32,5 euroa megawattitunnilta.
Syitä sähkön halpenemiseen on käsitelty muun muassa tässä Ylen uutisessa.
Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara arvioi, että sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon investointien kannattavuus vaatisi sähkön hinnan nousun pitkäksi ajaksi 35–40 euron haarukkaan megawattitunnilta.
"Olkiluoto 3:n valmistumiseen saakka niukempaa"
Hallitus lupaili hiljattain julkaistussa ilmasto- ja energiastrategiassaan, että sähkön ja lämmön yhteistuotannon "edellytykset säilytetään". Konkreettiset toimet selviävät vasta strategian toimeenpanon myötä.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä myönnetään, että sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotannon heikentyminen kiristää Suomen sähkönhankinnan tilannetta lähivuosina.
– Seuraavat vuodet Olkiluoto 3:n valmistumiseen saakka ovat jonkin verran kireämpiä kuin aiemmin. Tätä varten Energiavirasto on lisäämässä tulevalle kaudelle kilpailutettavan tehoreservin määrää, jota voidaan käyttää huippukuormituksen aikana, sanoo teollisuusneuvos Petteri Kuuva TEM:stä.
Kuuva arvioi, että sähköteho Suomessa riittää, vaikka lähivuosina kehitys kulkee huonompaan suuntaan.
Toistaiseksi sähköteho näyttäisi riittävän Suomessa hyvin, vaikka kovat pakkaset ovat saapuneet koko maahan. Sähkön tukkuhinta oli Suomessa keskiviikkona 34 euron kieppeillä, mikä on vähän verrattuna viime talven huippuhintoihin. Niukkuutta tehosta ei siis pahemmin ole.