Jyväskylässä kolmen terveyskeskuksen asiakkaat saavat helmikuun lopusta lähtien halutessaan vaihtaa asiakkuutensa yksityiseen sote-keskukseen. Tarkoitus on kokeilla sitä, miten valinnan mahdollisuus ohjaa ihmisiä valitsemaan palvelunsa – kiinnostavatko julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin palvelut.
Näyttöä valinnanvapauden vaikutuksista on kuitenkin vaikea saada, jos yritykset eivät innostu kokeilusta.
Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Jyväskylän valinnanvapauskokeilu saattaa näivettyä, sillä esimerkiksi Pihlajalinnassa pelätään, että siinä saatu asiakaskohtainen maksu ei riitä toiminnan järjestämiseen kannattavasti.
Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén sanoo Helsingin Sanomille, että Jyväskylän kokeilu näyttää epäonnistuneen jo etukäteen Myös Terveystalon liiketoimintajohtajan Laura Rädyn mukaan Wirénin huoli on aiheellinen.
– Jyväskylässä ei vielä ole loppuun asti katsottu sitä, onko rahasumma realistinen, jotta palvelut pystytään tuottamaan. Huoli on ihan oikea, koska jos korvaussumma on liian pieni, sillä ei palveluja tuoteta. Siitäkin huolimatta, että ajatellaan, että yksityinen yritys tuottaa palvelut julkista sektoria tehokkaammin, Räty sanoo.
Kokeilu suosii julkisia?
Sote-kokeilun sääntökirjaa ollaan parhaillaan laatimassa. Tavoitteena on, että säännöt saataisiin perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi tammikuun puolivälissä, jonka jälkeen tuottajahaku voitaisiin avata yrityksille.
Terveystalo osallistuu jo Iisalmessa soten palvelusetelikokeiluun. Jyväskylän kokeiluun osallistuminen punnitaan Rädyn mukaan monelta kantilta.
– Arvioimme väestöä, sen palvelutarvetta ja sitten sitä, miten korvaussumma vastaa palvelutarpeeseen. Ja toki katsotaan, onko alueella kysyntää, kannattaako sinne perustaa uusia palveluita.
Räty kritisoi myös järjestelyä, missä asiakkaat ovat lähtökohtaisesti julkisten sote-keskusten asiakkaita.
– Helposti käy niin, että ne ihmiset, jotka tarvitsevat palveluita, vaihtavat palveluntuottajaa. Ja sitten taas ihmiset, jotka eivät tarvitse palveluita, jäävät julkisen palveluntuottajan asiakkaaksi, hän pohtii.
Räty arvioi, että juuri eniten sairastavat ihmiset olisivat hanakimpia vaihtamaan palveluntuottajaa.
– Pidän turhana pelkoa siitä, että terveet ihmiset olisivat niitä, jotka ajautuvat yksityiselle sektorille. Palveluntuottajaa vaihtavat todennäköisimmin ne, joilla on tarvetta palveluille – eivät ne, jotka eivät palveluita käytä.