Kansakunnan vessanseinä. Tällä lempinimellä hämeenlinnalainen puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio kutsuu suosittua Suomi 24 -keskustelusivustoa.
– Sillä ei tarkoiteta pelkästään huonoa, vaan se sisältää toki myös hyvää ja arvokastakin tietoa. Se on palvellut myös hyvissä asioissa. Vessanseinään kirjoitetaan ihan kaikenlaista juttua.
Sananvapauden nimissä avaudutaan joskus niin, että seurauksia selvitellään oikeussaleja myöden. Törkypuhe ja vihapuhe eivät ole sama asia, muistuttaa Mustakallio.
– Törkypuhe on alatyylistä, eikä sitä suunnata erityisesti kellekään. Mutta jos sitä aletaan kohdistaa tiettyyn henkilöön ja yritetään innostaa muita samaan, se alkaa olla vihapuhetta, sanoo Antti Mustakallio.
Vihapuhe ei ole totta, vaan joko osittain tai kokonaan valetta.
– Vihapuhe sisältää paljon epätotuuksia. On monia poliittisesti epäkorrekteja asioita, joiden lausuminen ääneen on epäkorrektia ja huonotapaista, mutta se ei tee siitä automaattisesti vihapuhetta, pohtii Mustakallio.
Mitä vihapuheella haetaan?
Vihapuheen tunnistamisen lisäksi on tärkeää ymmärtää sen tarkoitus ja syy, mitä vihapuheella haetaan.
– Vihapuheella on aina jokin syy, miksi näitä lausutaan. Vihapuhe ei ole koskaan neutraalia asian ilmaisua, vaan sillä aina pyritään johonkin, sanoo Antti Mustakallio.
Vihapuhe ei ole koskaan neutraalia asian ilmaisua, vaan sillä aina pyritään johonkin.
Antti Mustakallio
Vihapuhe tuntuu toimivan. Miten saadaan syntymään mielikuva siitä, että vihaisella mielipiteellä on paljon kannatusta?
– Sosiaalisessa mediassa illuusion luominen isosta ryhmästä on helppoa. Monen nimimerkin takana voi olla vain yksi ihminen, ja näin taitavasti yksi ihminen voi edustaa ryhmää. Muutama ihminen voikin jo kasvaa tosi isoksi porukaksi, selittää Mustakallio.
– Vihapuheen seurauksena saadaan kirjoittamaan ne ihmiset, jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä. Ihmiset, joilla kuplii jo valmiiksi, on tarve saada suunsa auki. Siten liekki leviää.
Oikeissa kipupisteissä
Sosiaalisen median keskustelujen ohjaaminen on taitavaa mielialojen haistelua. Jotkut osaavat lukea tilannetta erittäin tarkasti.
– Ymmärretään, mikä on se viesti, mitä kannattaa toistaa ja toistaa. Tässä yhteydessä on pakko mainita Yhdysvaltain presidentinvaalit. Trump huomasi kansalaisten kipukohdat ja sen, mistä asioista ihmiset tunsivat kiukkua tai jopa vihaa, sanoo puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.
Mustakallio pitää tärkeänä vihapuheen ja vihaisen puheen erottamisen.
– Vihapuheella luodaan ilmiö, että myös vihainen puhe olisi tuomittavaa, vaikka näin ei ole. Voimme ja saamme olla vihaisia, ja meillä on oikeus ilmaista mielipide yhteiskunnan epäkohdista. Kriittinen palaute tai asiallinen kritiikki leimataan myös joskus vihapuheeksi, vaikkei se sitä ole.
Sananvapauden nimissä, senkin läski!
Vihapuhe kaivaa maata sananvapauden alta.
– Sananvapaus on erittäin tärkeä ja arvokas asia, jonka hyvinvoinnista pitää huolehtia. Vihapuhe on saanut ihmiset ajattelemaan kriittisesti myös sananvapaudesta, mikä ei ole hyvä suunta. Ajatellaan, että sananvapauden nimissä saa sanoa mitä tahansa.
Sosiaalinen media on tuonut sekä monipuolisuutta että haasteita, kun jokainen saa äänensä kuuluviin. Yhteiskunnassa ääneen ovat päässeet monet todella kiinnostavat ihmiset, joita perinteinen media ole tuonut aiemmin esiin, sanoo Mustakallio. Saman kolikon varjopuolina ovat sitten vihapuhe ja lietsonta muita vastaan.
Antti Mustakallio korostaa hyvän puhumisen tärkeyttä. Käytännön neuvokin löytyy, jos tuntuu että sydänalassa kuplii erityisen paljon.
– Jos tuntuu siltä, että suusta on tulossa vihapuhetta, pidä suusi kiinni! Ajattelemme, että juuri minun mielipiteeni tähän asiaan on hirveän tärkeä, mutta ei se aina niin ole. Meidän pitäisi opetella enemmän kuuntelemaan, ja puhumaan silloin, jos oma mielipide on rakentava ja vie asiaa eteenpäin. Kuinka voi keskustella niin, että se tekee muiden päivästä paremman ja auttaa yhteiskuntaa eteenpäin?