Arveletko käytetyn pullosi olevan törkyinen kuin vessanpönttö? Niin on lifestyle-jutussa kerrottu. Hirvittääkö terveysjutun kuvailema bakteeripesä? Mihin kuntoon pullo oikeasti päätyy useiden viikkojen käytössä?
Järjestimme hygieniatestin, jollaista ei Suomessa ole tiettävästi ennen tehty.
Kolme koehenkilöä sai samanlaisen kaupan lähdevesipullon, ja jokaiselle annettiin erilainen ohje siitä, kuinka kohdella pulloa kolmen viikon ajan.
Pullot kulkivat mukana kotona ja työpaikalla, kulkuneuvoissa ja kuntosalilla. Kaikki täyttivät pulloa Helsingin vesijohtovedellä ja joivat pullonsuusta. Lue täältä testin tarkempi toteutus.
Kolmen viikon päätteeksi laboratoriossa selvisi, että täyttöjen välissä tiskatun ja kuivatetun pullon kokonaisbakteerimäärät olivat pysyneet lähes alun nollatasossa.
Sen sijaan pesemättömän pullon bakteerimäärä, millilitraa kohti, nousi yli sadan, ja määrä oli ehtinyt ensimmäisen viikon kohdalla käydä 800:ssa.
Kuinka ikäviä likaisen pullon tulokset ovat?
Kokonaisbakteerimäärä kertoo yleisestä hygieniatasosta, eli onko pullo pidetty puhtaana, mutta se ei kerro vielä mitään pöpöjen haitallisuudesta.
Siksi laboratorio tutki myös, paljonko koepullojen vedestä ja suukappaleen ulkopinnasta löytyy ihmisen iholta peräisin olevia bakteereja ja yleistä likaantumista kuvaavia koliformisia bakteereja tai ulosteperäisiä E.coli-bakteereja.
Mistään koepullosta ei noita bakteereja löytynyt, sisältä tai ulkoa, vaikka suukappaleet näyttivät jo rähmäisiltä ja tuoksahtivat ummehtuneelle.
Niinpä koetta jatkettiin vielä pesemättömällä pullolla seisottamalla sitä suljettuna päivänvalossa.
Seisoneen veden bakteerimäärä kasvoi viikossa moninkertaiseksi, ja veden laatu ponnahti kauas myyntiin pullotettavan veden laatuvaatimuksista. Bakteerimäärä oli 7500 kertaa suurempi kuin pullotusvaiheessa sallitaan.
Korkein kaupanhyllyssä sallittu bakteerimäärä löytyi koepullosta kolminkertaisena.
Pullosta etsittiin jälleen haitallisia bakteereja – mutta tuloksetta.
Ruoassa huimat määrät bakteereja tarkoituksella
Muissa elintarvikkeissa hallitusti saavutettu bakteeripitoisuus on helposti samaa luokkaa kuin pöydällä muhineessa pullovedessä. Näin on esimerkiksi pirtelössä, jonka raaka-aineiden mikrobimäärät ovat alusta lähtien korkeammalla tasolla.
Jogurtti ja viilit ovat puolestaan täynnä mikrobien muodostamaa biomassaa, koska mikrobit antavat niille halutun rakenteen ja aromin. Hapatebakteereja on tarkoituskin syödä.
Vertailun vuoksi raakasalaatin hygieenistä laatua on pidetty hyvänä, jos sen bakteeripitoisuus on alle 10 miljoonaa bakteeria grammassa
Mitä pullotestistä voi oppia?
Ylen pullotestissä ei tarttunut haitallisia pöpöjä haaviin. Kun bakteerit ovat tuttuja ja turvalliseksi tiedettyjä, niiden suurikaan määrä ei ole ongelma – edes vedessä.
Jos veteen kuitenkin pääsee jostain sairastumisia aiheuttavia bakteereita tai norovirus, niitä ei tarvita millilitraan kuin muutama kappale, ja juoja voi saada taudin.
Pöpökammoon ei ole syytä, kun muistat seuraavat ohjeet.
Juttua varten on haastateltu ylitarkastaja Annika Pihlajasaarta Elintarviketurvallisuusvirastosta ja elintarvikehygienian professori Johanna Björkrothia Helsingin yliopistosta. Pulloja käyttäneet henkilöt olivat Ylen toimittajia: Jenni Poikelus (YleX), Piia Pasanen (uutiset) ja Mikko Kekäläinen (Puoli seitsemän).