Teatteri on erityisen rakas taidemuoto suomalaisille. Se käy selkeästi ilmi Ylen kyselyssä. Siinä pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä kulttuurin muotoa, joita valtion pitäisi tukea.
Suurin osa eli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea teatteria. Sitä se tietysti jo tekee. Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö pani noin kymmenyksen taide- ja kulttuuribudjetistaan jo vakiintuneiden ryhmien (vos), kuten kaupunginteatterien rahoittamiseen.
Teatteri pärjäsi hyvin kaikissa ikäryhmissä, myös 15–24-vuotiaissa. Ylen kyselyn tulos otettiin ilolla vastaan alan tiedotuskeskuksessa.
– Nämä uutiset ovat tavattoman hyviä tällaisena kunnallisvaalivuonna, ja nyt kun valtion kulttuurirahoitusta uudistetaan.
– Minusta kyselyn tulos kertoo siitä, että kansalaisten mielestä yhteiskunta on muutakin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoja, johtaja Hanna Helavuori Teatterin tiedotuskeskuksesta toteaa.
Kotimainen elokuva veti viime vuonna lähes 2,5 miljoonaa katsojaa elokuvateattereihin. Sen lisäksi suomalaiset ovat kovia kirjaston käyttäjiä. Molemmat näkyvät kyselyn tuloksessa, sillä sekä elokuva että kirjallisuus nousivat kolmen kärkeen. Elokuvaa pitivät tärkeänä valtion tuen kohteena etenkin 15–49-vuotiaat. Kirjallisuuden merkitystä tuen saajana korostivat eniten 25–49-vuotiaat.
Elokuvan tukemista kannattivat eniten miehet ja kirjallisuuden naiset.
Kotimaisen elokuvan tärkein tukija on Suomen elokuvasäätiö, jota rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista. Sen sijaan kirjastoja valtio tukee suoraan. Kirjailijoita puolestaan tukee Taiteen edistämiskeskus, joka on valtion virasto. Se jakaa määräaikaisia apurahoja. Niitä on myönnetty vuosittain noin 90 kirjailijalle.
Katutaide sai kannatusta
Selvästi kolmen kärjen alapuolelle kyselyssä sijoittuvat sekä kuvataide että klassinen musiikki. Molemmilla on kuitenkin tukijajoukkonsa ja kannatus kulkee melko tasaisena ikäryhmästä toiseen. Klassisessa musiikissa kannatus oli vähäisintä 15–34-vuotiaissa.
Orkesterit (vos) saivat viime vuonna valtiolta tukea noin 20 miljoonaa euroa, mutta tuki kuvataiteilijoille on lähes olematonta. Valtion tuki kuvataiteelle menee pääasiassa taidemuseoiden pyörittämiseen.
Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä muistuttaa, että museot ovat kävijämäärien perusteella Suomessa suosituimpien kulttuuripalvelujen joukossa, yleensä heti toisena kirjastojen jälkeen.
Kyselyssä heti klassisen musiikin ja kuvataiteen perässä hönkivät populaarimusiikki, tanssi ja kansanmusiikki. On kiinnostavaa, että 16 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että valtio tukisi poppia. Näin vastasi valtaosa 15–24-vuotiaista. Enemmistö kannattajista oli miehiä.
Valtio tukee poppia ja kansanmusiikkia välillisesti myöntämällä tukea alan festivaaleille ja tapahtumille.
Tanssi sai viime vuonna okm:n taide- ja kulttuurirahoista (vos) noin 2,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Taiteen edistämiskeskus tuki tanssia hieman yli kahdella miljoonalla. Valtio rahoittaa lisäksi Kansallisbalettia.
Tanssia kyselyssä kannattivat etenkin 15–24-vuotiaat. Suurinta kannatus oli naisissa.
Virallinen katutaide on nostanut vasta viime vuosina Suomessa päätään. Siksi on kiinnostavaa, että seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea katutaidetta. Suurin kannatus oli 15–24-vuotiassa.
Jussi TwoSeven on yksi taidemuodon näkyvistä edustajista. Hänen kookkaita teoksiaan on esimerkiksi Espoon ja Helsingin katukuvassa. Kuvataiteilijasta on hienoa, että katutaide pääsi kyselyyn mukaan.
– Ja niin moni sen oli kumminkin valinnut sieltä niitten muitten hienojen taidemuotojen joukosta.
Espoolaistaiteilija iloitsi siitä, että kyselyyn vastanneiden mielestä nimenomaan valtion pitäisi tukea katutaidetta.
– Se antaa arvoa tällaiselle pienelle taidemuodolle, Jussi TwoSeven sanoo.
Katutaiteen kanssa 7 prosentin kannatuksen sai myös sirkus, jota Taiteen edistämiskeskus tukee. Sarjakuva keräsi neljän prosentin kannatuksen. Myös sitä on alettu rahoittaa Taikesta.
Ylen kyselyssä 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtion tarvitsisi tukea lainkaan kulttuuria. Vastustajat olivat pääasiassa eläkeläisiä. Vastustajia oli vähiten Etelä-Suomessa.
Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2016. Taloustutkimus haastatteli puhelimitse 1 009 henkilöä. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita ja eri puolilta Suomea. Ahvenanmaa ei ollut kyselyssä mukana.Tutkimuksen virhemarginaali ± 2,5 prosenttiyksikköä.
