Saksalaiset tutkijat ovat löytäneet 1500-luvun pihajuhlien jäänteitä Wittenbergin linnanpihan kaivauksissa. Aterialla syötiin mahan täydeltä lihaa – etenkin kaurista – ja juotiin roimasti. Kun viinikupponen oli tyhjä, se paiskattiin olan yli murskaksi pihan kivetykseen, ja palvelija toi uuden.
Arkeologi Holger Roden tutkijaryhmä löysi kaivauksissaan eläinten luiden lisäksi kokonaisia kerroksia kuppien sirpaleita. Määrän lisäksi myös löytöjenn kulumattomuus todistaa, etteivät kupit olleet käytössä kuin kerran.
Paperimukin hintaisista esineistä ei ollut kyse, vaikka niitä käyteltiinkin samaan tapaan. Kupit olivat posliinia, ja osa oli koristeltu vihertävin, harmain tai punaisin kuvioin.
Kertakäyttöisyyden viesti oli 500 vuotta sitten toinen kuin nyt: vain linnanväellä oli varaa moisiin tapoihin, ja rikkautta haluttiinkin nimenomaan korostaa. Tapa myös jatkui pitkään. Muualta kaupungista kupinsirpaleita on löytynyt vain vähän.
Täältä alkoi Lutherin reformaatio
Keisari Fredrik III aloitutti Wittenbergin linnan ja kirkon rakennustyöt noin vuonna 1480. Paikalla oli jo aiemmin linna, josta on löytynyt jäänteitä kaivauksissa. Ne aloitettiin marraskuussa, koska alueelle aiotaan upottaa uutta putkistoa.
Fredrikin linnasta on löytynyt uunien kaakeleita. Moniväriset kaakelit, joissa oli sekä maallisia että kirkollisia kuvia, olivat todellista arvotavaraa, kertoo arkeologi Harald Meller.
Kirkolla on erityinen asema Euroopan historiassa: sen oveen Martin Luther iski vuonna 1517 teesinsä, joissa hän vaati muutoksia katolisen kirkon tapoihin.
Lutherilla kerrotaan olleen samanlainen uuni kuin se, josta kaivajat ovat löytäneet jäänteitä. Hänen uuninsa on täytynyt olla muhkea lahja hallitsijalta tai kardinaalilta, Meller päättelee.
Löydöistä kertovat muun muassa Mitteldeutscher Rundfunk (siirryt toiseen palveluun) ja englanniksi Deutsche Welle (siirryt toiseen palveluun).