"Mitä, jos mokaan?" "Olen huonompi kuin nuo muut." "Entä, jos kaikki huomaavat, että en oikeasti osaakaan mitään?" Ne ovat ajatuksia, joita saattaa putkahtaa päähän vaikean tai vaativan tilanteen edessä.
Vaativassa tilanteessa on yleensä monia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa – mutta omat ajatukset eivät kuulu niihin. Epävarmuutta voi oppia hallitsemaan säätelemällä havaintoja ja ajattelua.
– Harjoittelemalla jokaisen on mahdollista oppia käyttämään mieltään oman hyvinvointinsa ja suoritustensa parantamiseksi, sanoo liikuntapedagogiikan professori, liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopistosta.
Luonnollinen pelko
Vaikeat tilanteet pyrkivät pelottamaan ja jännittämään. Pelko tunteena on ollut ihmislajin säilymisen kannalta välttämätön. Nykypäivänä ei tarvitse kohdata leijonaa, mutta me kohtaamme muuten samoja tunteita herättäviä tilanteita.
Urheilijat hakevat Liukkoselta apua esimerkiksi kilpailujännitykseen. Ne saattavat juontaa lapsuuteen saakka.
– Kun tuli vieraita, äiti sanoi, että näytäpäs Pirkko kun osaat soittaa pianoa. Siinä yhdistyvät suoritus ja vanhempien rakkaus, ja ne voivat aiheuttaa aikuisella sen, että kun mukana ovat sponsorit, media ja kannattajat, syntyy paniikki, eikä suoritus onnistu. Jännitys voi olla niin kova, että se aiheuttaa oksentamisen, Liukkonen sanoo.
Paineet tekemisen esteenä
Paineet voivat tulla vahvasti tekemisen tielle. Liukkonen ottaa esimerkiksi yhdistetyn uransa päättäneen Anssi Koivurannan. Koivuranta siirtyi pelkästään mäkihyppyyn, ilman odotuksia ja ilman paineita.
– Hän hyppäsi nauttiakseen, ja olikin yllättäen Suomen ykköshyppääjä ohi lajin erikoismiesten. Menestyksestä tuli paineita lisämenestyksestä, ja suoritukset notkahtivat, Liukkonen tiivistää.
Samanlaisia kertomuksia Liukkosella on myös yhdistetyn Hannu Mannisesta ja ampumahiihdon Kaisa Mäkäräisestä.
– Manninen kertoi henkilökohtaisen MM-kullan voitettuaan, että hän pystyi menemään nauttimaan ja antamaan parastaan. Hän ei lähtenyt sinällään voittamaan, vaan luotti siihen, että jos hän pystyy tekemään hyvän suorituksen, niin hän voittaa, Liukkonen kertaa.
– Samoin Kaisa Mäkäräinen korosti viime kisansa jälkeen, että hän nautti tekemisestä. Jos lähdetään hampaat irvessä voittamaan, se ei usein johda hyvään lopputulokseen, hän jatkaa.
Mielikuvalla on voimaa
Keskeisiin mielen vahvuuden tekijöihin kuuluu itseluottamus. Hyvä itseluottamus auttaa hyvään suoritukseen, mutta itseluottamus itsessään on seurausta esimerkiksi toteutuneista tavoitteista, luottamuksesta omaan harjoitus- tai oppimisjärjestelmään, ja epäonnistumisten käsittelystä oppimiskokemuksina.
– Myös mielikuvilla on erittäin suuri merkitys. Kun juoksija Juha Väätäinen teki maailmanennätyksen, hän sanoi, että se oli helppo juoksu: hän oli mielessään juossut sen jo sata kertaa. Nyt hän vain toteutti sen radalla, Liukkonen kuvaa.
Itseluottamus on Liukkosen mukaan psyykkisen vahvuuden tekijöistä keskeisin.
– Ilman sitä on vaikea pärjätä. Jos urheilijalla on arvokisoissa sellainen olo, että en ole pariin kuukauteen saanut yhtään täysipainoista harjoitusta tehtyä, eivät siinä rentous ja keskittyminen auta, hän sanoo.
Treenillä huipulle
Takavuosina tutkittiin paljon urheilijoiden persoonallisuuksia. Lopputulos oli, että saman lajin sisällä maailman huipulla oli psyykkiseltä syvärakenteeltaan hyvin erilaisia urheilijoita.
Sen jälkeen tutkittiin lahjakkuutta, ei vain urheilussa, vaan myös esimerkiksi musiikissa, tieteessä, taiteissa ja yrityselämässä. Niiden kautta löytyi erotteleva tekijä menestyneiden ja vähemmän menestyneiden välillä.
– Se oli psyykkiset taidot. Taidot pitää jo sanana sisällään sen, että se on kuin kuperkeikka: kun sitä treenaa, siinä kehittyy, Liukkonen sanoo.
Nykypäivänä urheilijat harjoittavat mieltään kuten kehoaankin, mistä kertoo muun muassa henkisen valmennuksen yleistyminen.
Mielen taitoihin kuuluvat muun muassa mielikuvaharjoittelu, keskittymiskyvyn kehittäminen ja tavoitteenasettelu.
Liukkonen on kehittänyt ajatuksiaan mielen treenaamisesta kirjaksi asti. Teos Psyykkinen vahvuus – Mielen taitojen harjoituskirja ilmestyy helmikuun alussa. Se sisältää konkreettisia harjoituksia ja neuvoja mielen vahvistamiseksi.
– Olen yrittänyt paketoida siihen noin 30 vuoden kokemuksen. Osan olen oppinut huipulla olevilta urheilijoilta ja yritysjohtajilta. Joukossa on myös niitä konsteja, joita olen itse käyttänyt esimerkiksi maajoukkueurheilijoiden auttamiseksi eteenpäin, Liukkonen sanoo.
Samat keinot arjessa
Vaikka konstit on hankittu huipulta, käyttöala ulottuu arkeen. Yhdistävä tekijä ovat tiukat paikat ja niiden kanssa eläminen.
– Opettaja kohtaa haastavia opetustilanteita, lääkäri vaikeita tapauksia, opiskelija tiukkoja tenttejä. Me joudumme aina välillä suoriutumaan, ja niissä tilanteissa jännittää, ja joskus voi unohtaa tärkeitä asioita, Liukkonen selventää.
Kyse on siitä, että aivojen säätely voi tiukassa tilanteessa häiriytyä. Urheilija saattaa yhtenä päivänä epäonnistua, ja seuraavana olla maailman paras.
– Tähän vaikuttavia lainalaisuuksia on hyvä jäljitellä: mitkä tekemiset, ajatukset ja mielikuvat auttavat pääsemään hyvään, ja mitkä haittaavat sitä. Kirjassa olevat harjoitukset voivat vaikuttaa simppeleiltä, mutta esimerkiksi urheilijat ovat raportoineet hyötyneensä niistä, Liukkonen sanoo.
