Suomen vanhimpiin emäpitäjiin kuuluva Juva perustettiin Turussa (siirryt toiseen palveluun), johon 12 juvalaista miestä matkusti asiaa hoitamaan. Juvan paikallishallintoa sekä riita- ja rikosasioita hoiti ensimmäiset vuosisadat luottamusmiehistä koottu lautakunta. Kunta erotettiin seurakunnasta vuonna 1867.
Entinen emäpitäjä on kutistunut maantieteellisesti reilun 1 300 neliökilometrin kokoiseksi alueeksi Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen väliin jäävään kolmioon. Asukasluku on puolittunut sitten 1950-luvun, jolloin juvalaisia oli 13 000.
Kokoonsa nähden Juva on kuitenkin niittänyt mainetta erilaisilla tavoilla. Juvalaiset ilmaisevat hyvin mielellään syntyperänsä liikkuessaan maailman turuila. Omintakeinen maine "Juvan miehistä" seuraa edelleen.
Yle Mikkeli kysyi kolmen huippujohtajan, yhden musiikin uranuurtajan sekä menestyvän nuoren naisyrittäjän ajatuksia kotipitäjäänsä. Kaikki ovat muuttaneet opiskelun ja työn perässä eteläiseen Suomeen, mutta suhde Juvaan on pysynyt lujana.
Ylpeänä kerron aina kun mahdollista, mistä olen kotoisin. Mielelläni ja perustellusti haluan olla edelleen juvalaisuuden lähettiläs siellä missä milloinkin liikun, OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen kirjoittaa.
Karhisen lisäksi lisäksi kyselyyn vastasivat Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, musiikkitieteiden tohtori Aija Puurtinen ja yrittäjä Katja Noponen.
Ihmisellä voi olla useita kotiseutuja
Tiivistä suhdetta synnyinseutuun kuvaa maailmalla karaistuneiden nimien suoranainen runollisuus kun he kuvaavat juvalaista elämänmenoa.
Juva on lähtöpaikka, kasvupaikka, lomapaikka. Se on henkireikä, pysähtymisen paikka ja levon paikka. Tärkein paikka on loma-asunto ja siitä aukeava järvimaisema, jota olen jaksanut tuijotella yli 60 vuotta kesät ja talvet”, Antti Vehviläinen pohtii.
Suomalaisten kotiseuturakkauteen perehtynyt Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna sanoo, että suomalaisilla on vahva rakkaus kotiseutuun.
– Nykyajan ihmisellä voi olla useita kotiseutuja, mutta useimmiten puhutaan lapsuuskodista. Jos siihen liittyy hyviä muistoja, ne pysyvät mielessä tärkeänä. Vaikka sinne ei palattaisikaan esimerkiksi mökkeilemään. Kun maailma on hektinen, sitä mielellään palaa rauhalliseen paikkaan, fyysisesti tai mielen tasolla, sanoo Janne Vilkuna.
Juva on synnyinkuntani, jonka tapahtumia seuraan kiinnostuksella. Juva on maalaiskunnaksi vireä ja kehityskelpoinen. Sillä on tulevaisuutta, jos juvalaiset toimivat yhteistyössä Juvan puolesta rohkeasti pitäjää uudistaen, Timo Kietäväinen kirjoittaa.
Sekä Vehviläinen että Kietäväinen ovat harmissaan maaseutupitäjän väestökadosta. Miesten nuoruusvuosista väki on vähentynyt puoleen. Vehviläisen kesäasunto sijaitsee Juvalla. Kietäväisen kotipaikka on Juvan Kaskiissa, mutta nykyinen kesäasunto Puumalan puolella.
Juva on maalaiskunnaksi vireä ja kehityskelpoinen. Sillä on tulevaisuutta, jos juvalaiset toimivat yhteistyössä Juvan puolesta rohkeasti pitäjää uudistaen, Timo Kietäväinen kirjoittaa.
Aiemmin kuuluisa Juva on tavallaan kadonnut Suomen kartalta monien kilpailevien kuntien näkyessä paremmin ja siten haalien yrityksiä, työpaikkoja, turisteja ja tuloja. Minne on kadonnut valtakunnan tasoinen juvalainen kulttuurielämä, esiintyjät, valtakunnantason urheilijat, markkinointi, tapahtumat? Juva ei saa painua unholaan!, Antti Vehviläinen huolehtii.
Jokainen on paikallinen
Monilla suomalaisilla on perinteisesti tiivis yhteys kotiseutuunsa. Janne Vilkuna arvelee, että suomalaiselle riittää, että saa palata rauhalliseen, hiljaiseen maisemaan, johon liittyy mukavia muistoja.
– Helposti sanotaan, että suomalainen on kansainvälinen, joka liikkuu pitkin poikin maailmaa. Mutta jokainen ihminen on aina paikallinen, joka ottaa aina selvää alueesta johon asettuu, paikantaa itsensä ja rakentaa siltaa tulevaan, Janne Vilkuna pohtii.
Aija Puurtisen lapsuus kului yhdeksänlapsisessa kauppiasperheessä, jossa jokaiselle riitti runsaasti askareita eri päiville.
Tärkein paikka Juvalla on kotipaikkani lähellä oleva järvi, Salajärvi. Vietin siellä lapsena ja nuoruusvuosina paljon aikaa sekä yksin että ystävien kanssa. Seilailin usein sunnuntaisin uimapatjan päällä pitkin järven selkää kirja ja pienet eväät muovipussissa. Talvisin harrastin yhden ystäväni kanssa ilta/yöluistelua täysikuun aikaan ja kiersimme usein lähes koko järven ympäri. Siitä on jäänyt aivan "jäätävän" kauniit muistot, Honey B and the T-Bones-yhtyeen laulaja-basistina tunnettu Aija Puurtinen kuvailee.
Käyn Juvalla nykyään valitettavan harvoin. Tapaan aina vielä Juvalla asuvia sisaruksiani ja käyn tietenkin hautausmaalla tervehtimässä vanhempiani. Noin 6 vuotta sitten osallistuin Juvan kirjaston vuosijuhlaan ja pari vuotta sitten annoin tukeni Saimaan norppien puolesta. Tässä lukion auditoriossa järjestetyn juhlatilaisuuden myötä sain myös vierailla Juvan ala-asteella. Oli ilo huomata kuinka positiivisia ja musiikista kiinnostuneita oppilaat olivat. Erinomainen henki, Puurtinen kuvailee.
Työelämän kuntoutukseen erikoistunut yrittäjä Katja Noponen on nelikymppinen, nykyisin Espoossa asuva entinen juvalainen, joka pitää tiiviisti yhteyttä synnyinkuntaansa.
Juva on vaan parantanut mainetta omassa mielessä mitä vanhemmaksi tulee. Juva on mun juuret, mun synnyinkunta, Juvaan on muodostunut hyvä lämmin suhde, se näkyy mm. silloin kun joku kysyy mistä olen kotoisin, on mukava sanoa että Juvalta. Se että pääkaupunkiseudulla on kotoisin maalta, on minusta nykyisin hieno asia. Myös bisnesneuvotteluissa käytän sitä monesti jopa lähes hyväksi, sillä niin moni muukin on kotoisin ihan jostain muualta kuin täältä isolta kirkolta. Ihmisiin saa tällä tavalla helpommin läheisemmän yhteyden.
Toraisa maakunta ympärillä
Juva on kärsinyt ympäröivän Etelä-Savon tavoin väestötappiosta ja väestön ikärakenteen vinoutumisesta. Reijo Karhisen mielestä Juva voisi ottaa aktiivisemman roolin keskenään eripuraisen alueen eheyttäjänä.
Uskallan jopa ajatella niin, että Juva voisi vahvemmalla otteella olla sillanrakentaja eripuraisten Mikkelin ja Savonlinnan välillä. Sisäisesti vahvalla Etelä-Savolla voisi olla menestyksen eväät, mahdollisuus nousta maakuntiemme peränpitäjästä korkeammalle, Reijo Karhinen kirjoittaa.
Professori Janne Vilkuna syntyi itse Helsingissä, mutta muutti perheensä kanssa jo 1,5-vuotiaana Lundiin Etelä-Ruotsiin, Skåneen. Perhe muutti 1960-luvulla Jyväskylään, josta muodostui Vilkunalla tärkeä paikka
– Jyväskylästä tuli kotiseutu, vaikka opiskelin Helsingissä. Nykyisin asun Orimattilan Heinämaalla, joten minulla on monta kotiseutua, Vilkuna pohtii.
Mutta vielä Juvaan, jolle syntymäpäiväonnittelut lähettää joukon nuorin, Katja Noponen.
Toivon, että Juva pysyisi Juvana pyrkimättä kilpailemaan suurten paikkakuntien kanssa. Sijainti on loistava. Toivon onnea ja menestystä muuttuvassa maailmassa.
Jutun kirjoittaja on kotoisin Juvalta