Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Katso kuinka retro nimesi on
Suomalaisten suosituimmat etunimet ovat vaihdelleet suuresti eri vuosikymmeninä. Tietyt kestosuosikit kuitenkin pysyvät suosituimpien nimien listoilla vuodesta toiseen.
Yle sai Väestörekisterikeskukselta tiedot suomalaisille annetuista ensimmäisistä etunimistä 1900-luvulta nykypäivään. Kaikkein suosituimmiksi suomalaisiksi etunimiksi osoittautuivat Matti ja Anna.
Nimilista näyttää hyvin erilaiselta kuin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun lista kaikista etunimistä, jossa ovat mukana myös toiset ja kolmannet etunimet. Tuon listan kärkisijoilta löytyvät Juhani, Johannes, Olavi sekä Maria, Helena ja Johanna.
Lista ensimmäisistä etunimistä antaa paremman kuvan siitä, miten suomalaisten nimimuoti on vaihtunut eri vuosikymmeninä, huomauttaa Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Hänen mukaansa kaikkein suosituimmat nimet ovat yleensä niin sanotusti ikivihreitä kestonimiä.
– Ne eivät ole tulleet muotiin yhtäkkiä, vaan ne ovat usein todella vanhoja, esimerkiksi keskiajalla kristinuskon myötä Suomeen omaksuttuja nimiä, jotka ovat jääneet ja niitä on annettu sukupolvelta toiselle.
Saarelma-Paukkalan mukaan noin kahdella kolmasosalla suomalaisista onkin kristillisperäinen etunimi, josta on kansan suussa muotoutunut suomalainen nimiasu. Esimerkiksi Matti on tullut Matiaksesta tai Matteuksesta ja Timo Timoteuksesta.
Suosituimpien ensimmäisten etunimien listalla ovat hyvin edustettuina etenkin suurten ikäluokkien suosikkinimet 1940-luvulta.
Sotien jälkeen paljon samoja nimiä
Saarelma-Paukkala selittää, että sotien jälkeen nimen antaminen oli paljon yhtenäisempää kuin nykyaikana, jolloin lapsille halutaan antaa mahdollisimman erikoisia nimiä. Esimerkiksi 1950-luvulla Kari-nimen sai lähes 20 000 poikalasta.
Saarelma-Paukkalan mukaan 1960-luvun lopussa Mika- tai Sari-nimen sai jopa yli seitsemän prosenttia ikäluokasta.
– Sotien jälkeen ajateltiin, että lapsen pitää olla kunnon suomalainen tyttö tai poika, ja annettiin paljon samanlaisia nimiä.
Mistä tulivat 50- ja 60-lukujen megasuosikit Jari ja Kari?
1950- ja 1960-lukujen miesten suosikkinimet Jari ja Kari näyttävät pompanneen suosioon yhtäkkiä lähes tyhjästä. Jareja ja Kareja ei ollut ennen vuotta 1940 juuri lainkaan, mutta vuonna 1950-luvulla Kari nousi suosituimmaksi miesten nimeksi ja 1960-luvulla Jari oli miesten nimien ylivoimainen ykkönen.
– Esimerkiksi Jari-nimeä on selitetty Aino Räsäsen Helena-kirjoilla, joiden miespäähenkilö oli Jari, Saarelma-Paukkala kertoo.
Kari on todennäköisesti saanut alkunsa esimerkiksi Sakarin ja Oskarin lempinimistä, hän jatkaa.
1960-luvun top 5 -listalla ovat Karin lisäksi Jari, Ari ja Sari. Mistä tämä johtuu?
– Rakenteeltaan samantyyppiset nimet ovat usein samaan aikaan suosittuja, Saarelma-Paukkala selittää.
Pojilla enemmän samoja nimiä kuin tytöillä
Pojille on perinteisesti annettu enemmän samoja nimiä kuin tytöille. Esimerkiksi 1980-luvulla poikien suosituimpia nimiä eli Mikkoja annettiin yli 12 000, kun tyttöjen suosituimpia nimiä Heidejä annettiin vain runsaat 8 000.
Saarelma-Paukkalan mukaan pojalle valitaan yleensä perinteisempi nimi kuin tytölle.
– Ajatellaan, että pojat ovat niitä suvun perinteen kantajia. Sen takia pojille on annettu isien ja isoisien nimiä, perinteisempiä nimiä. Tyttöjen nimien kanssa on enemmän leikitelty. Tytöille on annettu kaikenlaisia uusia muotinimiä ja erikoisempia etunimiä.
Megasuosikkeja ei enää synny
Nimien yhtenäistyminen alkoi sotien jälkeen ja oli huipussaan 1960-luvulla.
– Sitten tulivat kansainväliset vaikutteet, populaarikulttuuri ja televisio. Nimimaailma, jonka keskellä ihmiset elivät, alkoi tulla monimuotoisemmaksi, Saarelma-Paukkala selittää.
Saarelma-Paukkalan mukaan nykyisin ei enää muodostu samanlaisia jättisuosikkeja kuin sotien jälkeen.
Mitkä ovat tulevaisuuden trendit?
Saarelma-Paukkala uskoo, että nimenannon yksilöllistyminen jatkuu vielä lähitulevaisuudessa.
– Suomalaiset elävät entistä enemmän tällaisessa maailmassa, jossa ollaan enemmän tekemisissä ulkomaalaisten kanssa ja meille tulee maahanmuuttajia koko ajan aiempaa enemmän.
Nimet muotiin sykleissä
Nimet tulevat Saarelma-Paukkalan mukaan uudelleen muotiin noin 80–100 vuoden välein.
1900-luvun alun suosikkinimistä esimerkiksi Eino, Toivo, Väinö, Anna ja Helmi ovat nykylapsilla hyvin suosittuja.
Onko seuraavaksi siis näköpiirissä 1930-luvun suosikkinimien uusi tuleminen? Nähdäänkö 2020- ja 2030-luvuilla paljon pieniä Penttejä, Erkkejä, Ritvoja ja Raileja?
– Jos jotakin haluaa ennustaa, niin ennustaisin, että näistä nimistä jotkut tulevat nousemaan, mutta eivät välttämättä kaikki. Sieltä poimitaan joitakin sellaisia, jotka istuvat siihen nimimakuun, joka on kahdenkymmenen vuoden kuluttua nuorilla vanhemmilla.
Nähdäänkö Matin kaltaisia massasuosikkinimiä vielä joskus?
– Jos tulisi sellainen tilanne, että tulee ulkoisia uhkia ja Suomi joutuu vaikeaan tilanteeseen, jossa kansa haluaa olla yhtenäinen, silloin se varmasti heijastuisi myös nimistöön jollakin tavalla.