Hyppää sisältöön

Ministeri Mykkänen Syyria-apukokouksessa: Suomessa vääristynyt kuva pakolaisista – lue seitsemän väitettä kriisistä

YK arvioi Helsingissä pidetyssä avustuskokouksessa, että Syyrian avustamiseen tarvitaan tänä vuonna noin 7,5 miljardia euroa. Mihin kaikki rahat käytetään? Kysyimme YK-johtajilta.

YK:n Stephen O'Brien ja Suomen ulko- ja kauppaministeri Kai Mykkänen tapaamisesa Helsingissä 24. tammikuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Marika Kataja-Lian

YK-järjestöt ja kansalaisjärjestöt ovat vedonneet tiistaina Helsingissä lisäavun saamiseksi Syyrian pakolaisille ja heitä avustaville naapurimaille. Lisäpyyntö lahjoittajavaltioille on yli 4,3 miljardia dollaria. Jo aiemmin YK on vedonnut 3,2 miljardin euron saamiseksi.

Väite 1: Pakolaiset ovat nuoria miehiä

– Suomessa ja Euroopassa sana 'pakolainen' yhdistetään nykyisin nuoriin miehiin. Se johtuu Euroopan tilanteesta. Kuitenkin 70 prosenttia pakolaisista Syyrian naapurimaissa ovat naisia ja lapsia, eivät nuoria miehiä, korjasi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) tiistaina.

Mykkäsen mukaan on täysin selvää, ettei voi jatkua niin, että noin puolet pakolaislapsista ei pääse kouluun säännöllisesti. Se jättää pysyvät jäljet, Mykkänen korostaa.

Suomelle tärkein syy osallistua YK-keskusteluihin on korostaa naisten, lasten ja muiden haavoittuvimpien asemaa kriiseissä. 

Väite 2: Pakolaiskriisi on ohi

– Vaikka syyrialaiset eivät enää tulekaan Eurooppaan suurina joukkoina, toivon että jokainen ymmärtää sen, että Syyrian pakolaiskriisi ei ole kadonnut minnekään. Se vaikuttaa yhä miljooniin ihmisiin, huomautti YK:n pakolaisavun UNHCR:n päällikkö Filippo Grandi.

Grandin mukaan Syyrian pakolaiset ja heitä isännöivät maat tarvitsevat tukea enemmän kuin koskaan.

Väite 3: Aleppo on vallattu, kriisi on ohi

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHAn päällikkö Stephen O'Brien muistutti, että vaikka Itä-Aleppon valtaus on saanut aikaa televisioissa, kärsimystä on myös muualla Syyriassa sekä pakolaisilla naapurimaissa.

13,8 miljoonaa ihmistä, yli puolet Syyrian asukasluvusta, tarvitsee yhä apua Syyriassa ja 4,7 miljoonaa on pakolaisina maan ulkopuolella. 

O'Brien vertasi, että Syyrian kriisi on kestänyt nyt yli kuusi vuotta, mikä on yhtä paljon kuin koko toinen maailmansota. Syyrian kriisi on yhä yksi kaikkein vaikeimmista, räjähdysherkimmistä ja väkivaltaisimmista konflikteista maailmassa.

– Vaikka rauha koittaisi tänä iltana, humanitaariset tarpeet jatkuvat Syyriassa vielä hyvän aikaa, O’Brien muistutti.

Väite 4: Syyriassa on tulitauko, pakolaiset palaavat

Astanassa Kazakstanissa on samaan aikaan käyty neuvotteluja Syyrian pysyvästä tulitauosta Venäjän, Turkin ja Iranin johdolla.

– Syyrian tulevaisuudessa ei ole sotilaallista ratkaisua. Taistelijat eivät voi ratkaista tilannetta. Ratkaisun on tultava poliittisten neuvotteluiden kautta, arvioi Stephen O'Brien.

Pakolaisavun päällikkö Filippo Grandi huomautti, että poliittisissa prosesseissa on epävarmuuksia.

– Toivomme kaikki, että se (rauhanprosessi) etenee oikeaan suuntaan, mutta olemme pettyneet ennenkin, Grandi sanoi.

Grandi myös muistutti, että on mahdotonta ennustaa, miten pysyvä tulitauko vaikuttaisi ihmisten liikkuvuuteen. 

– Ehkä osa ihmisistä palaa, mutta luultavasti valtaosa jäisi sinne missä ovatkin.

Väite 5: Ihmiset odottavat apua passiivisena

YK:n kehitysohjelman UNDP:n johtaja Helen Clark muistutti, että niin tärkeää kuin humanitaarinen apu onkin, se yksin ei riitä.

Ihmiset haluavat myös työtä ja lapsensa kouluihin.

– Ihmiset haluavat omanarvontuntoa työstä, jolla he elättävät itsensä ja perheensä. Ja tietenkin he haluavat vedensaannista ja sähkönsaannista sekä naapuruston jätteidensiivoamisesta tulevaa arvokkuuden tunnetta, Clark huomautti.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n johtaja Helen Clark, YK:n pakolaisavun UNHCR:n päällikkö Filippo Grandi, Humanitaarisen avun apulaispäällikkö Stephen O'Brien ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen YK-apukokouksessa Helsingissä. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Väite 6: YK on epäonnistunut Syyriassa

YK:n edustajien mukaan Syyrian vuodenvaihteessa alkanut tulitauko on suurimmaksi osaksi pitänyt. Avustuskuljetukset eivät kuitenkaan kulje. YK on syyttänyt sekä kapinallisia että Syyrian hallitusta ongelmista.

YK:ta taas on arvosteltu siitä, että se on liian riippuvainen Syyrian hallituksen hyvästä tahdosta.

– Me olemme ensimmäisinä myöntämässä, että mitä ikinä me teemmekin, se ei riitä. Tarve on niin kauhe, valtava ja kasvaa yhä, sanoi Stephen O'Brien.

O'Brienillä on kuitenkin erittäin hyvä selitys.

– Avustusrekkamme eivät vieläkään pääse perille, koska meidän on saatava luvat niihin, jotta varmistaisimme, että omat työntekijämme ovat turvassa. Emme halua, että tarkka-ampuja ampuu kuljettajamme.

Hän lisäsi myös, että on varmistettava, että kaikki avun tarpeessa olevat saavat sitä, riippumatta millä puolella Syyrian rintamalinjoja he ovatkaan.

Väite 7: Apu ei kuitenkaan mene perille

O'Brien erittelee YK:n järjestöjen Syyriaan toimittamaa apua seuraavasti: Avustussaattueet ovat tuoneet apua noin 1,3 miljoonalle ihmiselle Syyrian sisällä. Luku sisältää ne noin 420 000 ihmistä, joita on autettu piiritetyillä alueilla ja 817 000 ihmistä vaikeasti saavutettavilla alueilla.

Lisäksi miljoonia muita on autettu tavallisen avun puitteissa. 3,1 miljoonaa ihmistä on autettu ruoka-avulla. 3,3 miljoonaa ihmistä on saanut muunlaisia avustustarvikkeita sekä suunnilleen saman verran on saanut vesi- ja sanitaatioapua.

Terveydenhuoltoa on annettu 11,3 miljoonaa kertaa. Yhtensä YK on vienyt Syyriaan 467 avustuskuljetusta.

– Mikään apumäärä ei kuitenkaan ole tarpeeksi, O'Brien päätti.

YK ei kaiken lisäksi saanut viime vuonna kaikkia luvattuja rahoja. Lahjoittajavaltiot maksoivat vain 47 prosenttia luvatusta Syyria-avusta 2016.

Suosittelemme sinulle