Ilmastossa havaituilla muutoksilla on jo kokonaisvaltaisia vaikutuksia ekosysteemeihin, talouteen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa.
Äärimmäiset sääolosuhteet ovat aiheuttaneet 33 vuoden aikana jo lähes 400 miljardin euron taloudelliset tappiot Euroopan maissa. Sääolojen takia on myös kuollut 141 ihmistä jokaista miljoonaa asukasta kohden vuosina 1991-2015. Kaikkiaan sääolojen takia on siis kuollut yli 100 000 eurooppalaista, valtaosa kuumuuden takia.
Entistä useammin toistuvat ja ankarammat lämpöaallot, tulvat, kuivat kaudet ja myrskyt ovat ilmastonmuutoksen vuoksi Euroopan alueella yhä yleisempiä, todetaan tänään julkaistussa Euroopan ympäristökeskuksen raportissa.
– Tulevan ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten laajuus riippuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien maailmanlaajuisten sopimusten täytäntöönpanon tehokkuudesta, sanoo Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Hans Bruyninckx.
Paremmat ja joustavammat sopeutumisstrategiat, -toimintalinjat ja -toimenpiteet ovat raportin mukaan erittäin tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi.
– Nykyisistä ja tulevista ilmaston ääri-ilmiöistä johtuvien riskien vähentämiseksi on varmistettava, että käytössä on oikeat sopeutumisstrategiat ja -toimintalinjat, Bruyninckx sanoo.
Nyt jo sovitulla rajalla Euroopassa
Maailman ja Euroopan lämpötiloissa, merenpinnan tasoissa ja arktisen alueen merijään vähenemisessä tehdään jatkuvasti uusia ennätyksiä. Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006-2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta. Pariisin ilmastosopimuksessa luvattiin tavoitella sitä, että koko maapallon lämpötila ei nousisi yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Se vaatisi Suomeltakin lähes päästötöntä energiajärjestelmää hyvin pian.
Sateet lisääntyvät Euroopassa ennestään sateisilla alueilla ja kuivista alueista tulee entistä kuivempia. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa sateet erityisesti talvella ovat lisääntyneet ja rankkasateet yleistyneet. Myös muut ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt, kuten lämpöaallot ja kuivat kaudet toistuvat yhä useammin ja voimistuvat useilla alueilla.
Suomi ja Välimeri muuttuvat eniten
Suomeen ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaammin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Pohjoisten alueiden lämpötilojen arvioidaan nousevan enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Järvien ja jokien jääpeitteet pienenevät ja lumimäärät vähenevät, talvimyrskyt yleistyvät. Lämpötilat ovat jo nyt nousseet Suomessa yli kaksi astetta, ja esimerkiksi lumimäärä on huvennut puoleen Etelä-Suomessa.
Metsille ilmastonmuutos voi tietää lisäkasvua, mutta toisaalta aiheuttaa suuremman riskin tuholaisista. Maanviljelyssä sadot voivat kasvaa Suomessa pidemmän kasvukauden takia. Hyödyt voivat kuitenkin peittyä haittojen alle, kun maailman ruokaturva on uhattuna, konfliktit lisääntyvät ja ilmastopakolaisuus kasvaa.
Suomessa ilmastoon liittyvät riskit ja vaarat ovat aiheuttaneet jo 1,7 miljardin euron taloudelliset tappiot vuosina 1980-2013.
Kaikki Euroopan alueet ovat alttiita ilmastonmuutokselle, mutta Suomen lisäksi Etelä- ja Kaakkois-Euroopan ennustetaan olevan kriittisin alue. Sinne odotetaan eniten kielteisiä vaikutuksia. Alueen lämpötilat nousevat jo nyt huomattavasti aiempaa useammin erittäin korkeiksi, ja sademäärät ja jokien vesimäärät ovat vähentyneet.
Se on lisännyt entistä ankarampien kuivien kausien, pienempien satojen, luonnon monimuotoisuuden menettämisen ja metsäpalojen riskiä. Maatalous tarvitsee lisää kastelua, energiantuotannon potentiaali laskee, vaikka toisaalta tarvitaan lisää energiaa esimerkiksi viilennykseen. Esimerkiksi viime syksynä 45 asteen ennätyslämpötiloissa Espanjassa riehui useita metsäpaloja. Muutosten arvioidaan vaikuttavan esimerkiksi turismiin ja sitä kautta maiden talouteen.
Korjattu: Jutussa väitettiin, että sääolojen takia on kuollut 141 ihmistä vuosina 1991-2015. Ihmisiä on kuollut paljon enemmän: 141 ihmistä jokaista miljoonaa asukasta kohden eli yli 100 000 ihmistä.