KAJAANI Tuuletuksen hiljainen hurina kaikuu autiossa, jo lähes valmiissa Lehtikankaan monitoimitalossa Kajaanissa. Rakennuksen pinnat ovat jo paikoillaan, mutta käyttäjät, muun muassa päiväkotilaiset ja koululaiset, astuvat rakennukseen kuitenkin vasta kuukausien päästä.
Työmaalla käytetään harvinaista, mutta kotien arkielämästäkin tuttua konstia sisäilmaongelmia vastaan – tuulettamista.
Rakennuksia kuivatetaan ja tuuletetaan perinteisesti ennen lattioiden ja seinien pinnoittamista. On kuitenkin harvinaista, että tätä tehdään myös valmiissa rakennuksessa pinnoittamisen jälkeen usean kuukauden ajan.
– Ennen käyttäjien tuloa saadaan lähestulkoon kaikki ne hajut pois, mitä materiaaleista on tullut, Kajaanin tilakeskuksen LVI-insinööri Tommi Karjalainen kertaa kaksinkertaisen tuulettamisen hyötyjä.
Hajuilla hän tarkoittaa haihtuvia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa allergisia oireita osalle ihmisistä. Yhdisteet ovat kemiallisia aineita, jotka haihtuvat rakennusmateriaaleista. Tuulettamalla ne katoavat rakennuksesta, ja samalla häviää myös kosteutta.
– Tuulettaminen yleistyy varmaan lähivuosina. Sitä käytetään jonkin verran jo muuallakin. En ole varma, olemmeko edelläkävijöitä. Emme ehkä ihan, mutta kuitenkin, Karjalainen sanoo.
Riittävän aikainen aloittaminen varmistaa turvallisen ja terveellisen rakennuksen.
Jani Kemppainen
Kajaanin Lehtikaankaan monitoimitalon huolellinen tuuletus onnistuu aikataulunkin mukaan, sillä rakennus on jo pinnoitettu. Tilat otetaan yläkoulun käyttöön vasta keväällä ja alakoulun, päiväkodin sekä kirjaston tilat vasta syksyllä.
Lehtikankaan monitoimitila on suuri. Kerrosala on jopa 12 700 neliömetriä. Päivittäinen käyttäjämäärä on jopa 1 300 henkeä.
Ei yleisesti käytössä
Rakennusteollisuus RT:n asiamies Jani Kemppainen sanoo, että käytäntö on toimiva. Toki tuulettaminen lisää kustannuksia ja vaatii sitä, että rakennus on valmis aikataulussa.
Kemppainen arvioi, ettei konsti ole Suomessa kovin yleisesti käytössä. Yleistä ohjetta asiasta ei ole.
– Hyöty on minun mielestäni nimenomaan kosteudenpoistossa, eli rakenteiden kuivatuksessa, Kemppainen sanoo.
– Sitä täytyy tehdä tehostetusti vielä rakennuksen käytön alettuakin, joten sen riittävän aikainen aloittaminen varmistaa turvallisen ja terveellisen rakennuksen, hän jatkaa.
Haihtuville yhdisteillekin on enimmäispitoisuusrajat, joita ei saa ylittää.
Myös ympäristöministeriön yli-insinööri Katja Outinen allekirjoittaa käytännön hyväksi.
– Perinteisesti on taidettu käyttää tehostettua ilmanvaihtoa ensimmäisen vuoden ajan. Mutta on hyvä, jos tuuletetaan ja poistetaan haihtuvia yhdisteitä vielä lisäksi ennen käyttöönottoa, Outinen sanoo.
Varhainen pinnoittaminen aiheuttaa ongelmia
Tuulettaminen on vain yksi konsti muiden joukossa. Rakentamisessa sisäilmaongelmien ehkäisyyn tehdään monia toimenpiteitä.
Ympäristöministeriön Katja Outinen arvioi, että yksi yleinen ongelma rakentamisessa on se, etteivät materiaalit ole yhteensopivia. Täten niistä voi erittyä erilaisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat reaktioita.
Myös liian varhainen pinnoittaminen aiheuttaa ongelmia rakennustyömailla.
Jokaisesta pinnoitetusta pinnasta on otettu kosteusnäytteet. Märkää ei ole jätetty pinnotteiden alle
Jukka Keränen
– Yksi ongelma on se, ettei rakentamiseen ole varattu riittävästi aikaa suunnitteluvaiheessa, hän sanoo.
Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet Suomessa paljon päänvaivaa. Niitä on havaittu myös uusissa, julkisissa rakennuksissa.
Materiaaleihin tulee kiinnittää huomiota
Ympäristöministeriöltä on tulossa rakentamisesta ja kosteudesta tämän vuoden aikana uusi asetus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti kosteudenhallintaan. Asetus on nyt lausuntokierroksella.
Kajaanin Lehtikankaan monitoimitalolta kerrotaan, että rakentamisessa on jo otettu huomioon uuden asetuksen suositukset.
Työmaalla on tehty yksityiskohtaista työtä sisäongelmien välttämiseksi. JL-rakentajien aluepäällikkö Jukka Keränen kertoo, että Lehtikankaalla ovat olleet käytössä myös kuivatus- ja kosteudenhallinnan suunnitelmat. Myös esimerkiksi puhtauteen on kiinnitetty huomiota.
– Jokaisesta pinnoitetusta alusrakenteesta on otettu kosteusnäytteet. Märkää ei ole jätetty pinnotteiden alle, Keränen lisää.
Kajaanin LVI-insinööri Tommi Karjalainen muistuttaa myös oikeiden materiaalivalintojen tekemisestä.
– Esimerkiksi lattiamateriaalit ovat hyvä esimerkki. Muovimattoja ei ole käytetty koulun puolella ollenkaan, vaan laattaa, josta ei varmasti ole ollut missään päin Suomea ongelmia, hän sanoo.
Tuulettamisen lisäksi Lehtikankaan monitoimitalossa hyödynnetään myös toista arkipäiväistä tapaa. Kuten monissa muissakin kouluissa ja julkisissa tiloissa, oppilaiden on napattava kengät pois jalastaan, kun tulevat ulkoa sisälle.
– On sovittu, että tämä on kengätön koulu, eli oppilaat jättävät tullessaan kengät tuulikaappiin. Sisällä kävellään sisäkengillä tai sukkasiltaan, niin lattioille ei kerry likaa ja pölyä, Kajaanin LVI-insinööri Tommi Karjalainen avaa.
– Säästetään materiaalia ja sisäilmaa. Se on sisäilman A ja O, Karjalainen sanoo.