Saarijärveläiset työttömät Ville-Matti Sahanen ja Aku Nyyssönen ovat kokemassa talviverkkoja Pylkönmäen Karankajärvellä. Parempiakin kalatalvia kaksikko tunnustaa kokeneensa.
Alle kolmekymppiset kaverukset laskeskelevat parhaillaan, uskaltaisiko rakkaasta harrastuksesta tehdä mielekkään kokopäiväisen työn. Miehet ovat koko ikänsä kalastelleet seudun järvillä.
Silti päivä järvellä on parempi kuin hyvä päivä toimistossa.
Aku Nyyssönen
– Se ei tunnu työltä, vaikka onkin välillä raskasta, kun räntää tulee niskaan. Silti päivä järvellä on parempi kuin hyvä päivä toimistossa, tuumii Aku Nyyssönen.
Kalalle olisi kovasti kysyntää, mutta kaupan kalatiskeiltä kotimaista järvikalaa löytyy harvakseltaan.
– Aika paljon on tarjolla Norjan lohta ja jos on järvikalaa, kuten kuhaa tai ahventa, niin ne tulevat yleensä Ahvenanmaalta tai Virosta, kertoo Ville-Matti Sahanen.
Ammattiin siirtyminen vaikeaa
Ammattikalastajaksi ryhtyminen ei Aku Nyyssösen mukaan onnistu noin vain, vaikka olisi työttömänä ja töitä ei ole ollut tarjolla pitkään aikaan.
– Jos liityt työttömänä ammattikalastajarekisteriin niin sinut katsotaan yrittäjäksi. Ja jos olet yrittäjä, niin et saa mitään tukia. Ei siinä oikein pysty elättämään itseään tai perhettä.
Kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen Sisä-Suomen Kalatalousryhmästä ei hyväksy verottajan tulkintaa.
– Kaupallisen kalastuksen rekisteriin ilmoittautuminen ei millään tavalla tarkoita yrittäjyyttä, vaan mahdollistaa kalastuksen kaupalliseen käyttöön eli kalan myymisen. Työvoimaviranomaisen tulkinta, että tuolloin olisi yrittäjä on täysin väärä.
TE-toimisto arvioi onko toiminta päätoimista vai sivutoimista.
Timo Meling
Työ- ja elinkeinoministeriöstä täsmennetään, että tulkinnan kalastajan yrittäjyydestä tekee paikallinen työvoimaviranomainen. Oleellista on, milloin varsinainen toiminta alkaa ja kuinka paljon kalastamiseen käytetään aikaa.
– Lähtökohtana on ajankohta, jolloin varsinainen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on aloitettu. Tästä ajankohdasta alkaen TE-toimisto arvioi onko toiminta päätoimista vai sivutoimista. Toiminta on päätoimista, jos työmäärä on niin suuri, että muun samanaikaisen kokoaikatyön vastaanottaminen estyisi, sanoo vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Koulutukseen ei ole tunkua
Vain muutama nuori koko maassa hakeutuu vuosittain koulutukseen ammattikalastajaksi. Sitä järjestetään tällä hetkellä ammattiopistoissa Paraisilla ja Kemissä. Muitakin tapoja ammattipätevyyden saamiseen on. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus alentaa kynnystä ja pienentää riskejä ryhtyä kalastajaksi.
– Luulisin, että paras tapa olisi lähteä kisälliksi vanhemmalle mestarikalastajalle järvelle ja työsuhteeseen olemassa olevaan yritykseen. Sitä kautta pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan työtä, vinkkaa Janne Ruokolainen Sisä-Suomen Kalatalousryhmästä.
Vastaan voi tulla monta yllätystä, jos kylmiltään lähtee alalle.
Janne Ruokolainen
Ruokalainen myöntää kuitenkin, että kalastajaksi ryhtyminen vaatii suuren määrän rohkeutta, jonkin verran ammattitaitoa ja kokemusta olosuhteista. Vastaan voi tulla monta yllätystä, jos kylmiltään lähtee alalle.
– Vuoden ajat eivät ole samanlaisia, nykyään jäätalvet ovat hyvin vaihtelevia ja työmäärät ovat hyvinkin erilaisia eri talvina.
Kymppitonnilla pääsisi alkuun
Keski-Suomesta löytyy päätoimisia kaupallisia kalastajia liki 20 ja Päijät-Hämeestä kymmenkunta. Sivutoimisia kaupallisia kalastajia on useita kymmeniä ja nuoriakin löytyy. Byrokratian koukeroiden lisäksi taloudelliset riskit pelottavat ammattikalastajaksi ryhtymisessä.
– Jos meinaa kalustoa saada hankittua niin investoinnit eivät ole ihan pieniä, puhutaan kuitenkin tuhansista euroista. Ja eivät nuo pyydyksetkään ihan ilmaisia ole, pohtii Ville-Matti Sahanen.
Ei muuta kuin vähän rahaa ja uhkapeliä.
Aku Nyyssönen
– Me on laskettu että 10 000 euroa olisi realistinen summa, jolla voisi aloittaa yritystoiminnan osa-aikaisena. Olisi mukava kokeilla osa-aikaisena ja parin vuoden päästä miettiä ryhtyisikö tekemään päätoimisena leipätyönä ja työllistäisi ehkä jopa muutaman ihmisenkin, pohtii Aku Nyyssönen.
Kunnolliset kalankäsittelytilat ovat ammattikalastajille myös välttämättömät. Siihen tarvitaan yhteiskunnan tukea. Sahanen ja Nyyssönen tietävät valmiit kalankäsittelytilat Saarijärvellä, mutta tarvitsisivat kolmannen kalastajan, että saisivat tilat vuokrattua.
– Ei muuta kuin vähän rahaa ja uhkapeliä, naurahtaa Nyyssönen, sillä kaikki muut edellytykset ammattimaiseen kalastamiseen löytyy: kalaa, vesistöjä, markkinoita, intoa ja kiinnostusta.
