Kahden viime vuoden aikana Suomesta on hakenut turvapaikkaa noin 3 500 ilman vanhempiaan maahan tullutta alaikäistä. Maahanmuuttoviraston päätöstä odottaa yhä lähes 400 lasta ja nuorta.
Alaikäisille hakijoille tehtiin viime vuonna yli nelinkertainen määrä ikätutkimuksia edelliseen vuoteen verrattuna. Määrän lisääntyminen oli odotettavissa.
– Viime vuonna tehtiin 630 ikätutkimusta yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, kertoo ylitarkastaja Roosa Simola.
– Vuoden lopussa tehtiin arvio, jonka mukaan noin 65 prosenttia näistä tapauksista oli sellaisia, että hakija katsottiin täysi-ikäiseksi.
Virallista lukua koko vuoden osalta ei vielä ole. Alustavan arvion perusteella aikuisia olisi testattujen joukossa runsaat 400.
Osuus on korkeampi kuin aiempina vuosina. Vuonna 2014 testi tehtiin 70 hakijalle ja täysi-ikäisiksi heistä todettiin 39 eli 56 prosenttia. Vuonna 2015 testattiin 149 ja täysi-ikäisiä heistä oli 92 eli 62 prosenttia.
Maahanmuuttovirasto testaa vain osan alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Ikäarviotutkimus tehdään, jos on ilmeisiä perusteita epäillä hakijan antamia tietoja.
Lähes 400 alaikäistä odottaa yhä päätöstä
Yksin liikkuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä nousi rajusti syksyllä 2015. Pelkästään muutaman kuukauden aikana turvapaikkaa haki Suomesta lähes 3 000 lasta ja nuorta. Viime vuonna määrä tasaantui, mutta tulijoita oli yhä 400.
Suurin osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista on ollut 16-17-vuotiaita, joten monet heistä ovat ehtineet täyttää 18 vuotta pitkän hakuprosessin aikana.
Päätöstä odottavien joukossa on viime vuonna saapuneita, mutta ratkaisua eivät ole vielä saaneet kaikki vuoden 2015 hakijatkaan.
– Noin 380 yksin tullutta alaikäistä odottaa vielä päätöstä.
Vuoden lopussa tehtiin arvio, jonka mukaan noin 65 prosenttia näistä tapauksista oli sellaisia, että hakija katsottiin täysi-ikäiseksi.
Roosa Simola
Alaikäisistä hakijoista noin 350 on ollut alle 14-vuotiaita. He eivät välttämättä ole matkustaneet yksin.
– He eivät tulleet Suomeen vanhempiensa kanssa, vaan esimerkiksi täysi-ikäisen sisaruksen tai muun sukulaisen kanssa, ja heidän hakemuksensa rekisteröidään yksin tulleen alaikäisen turvapaikkahakemuksena, selittää Simola.
Ikätestaukset hidastivat päätöksentekoa
Vaikka alaikäisen hakemus käsitellään aina kiireellisenä, päätöksen tekemiseen on Maahanmuuttovirastossa mennyt keskimäärin kymmenen kuukautta.
Hakemusruuhkan purkamista ovat osin hidastaneet ikätestit, joiden luotettavuudesta tosin on erilaisia näkemyksiä. Myös edustajan määrääminen käräjäoikeudessa on vienyt aikaa.
Suurin osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista, noin 2 000, on kahden viime vuoden aikana tullut Afganistanista. Turvapaikan tai oleskeluluvan viime vuonna saaneista hieman alle 1 600 alaikäisestä valtaosa onkin heitä.
He eivät tulleet Suomeen vanhempiensa kanssa, vaan esimerkiksi täysi-ikäisen sisaruksen tai muun sukulaisen kanssa.
Roosa Simola
Irakista alaikäisiä hakijoita saapui 700 ja Somaliasta 300. Syyrian sodan pitkittyminen alkoi pikku hiljaa näkyä hakijoiden määrässä. Syyrilalaisia tuli viime vuonna noin 100 edellisvuoden 40 sijasta.
Alaikäisistä hakijoista noin 140 sai viime vuonna kielteisen päätöksen ja sadan hakemus raukesi. Aiempina vuosina pääsääntöisesti kaikki turvapaikkaa alaikäisinä Suomesta hakeneet ovat saaneet myönteisen päätöksen. Suomeen asti päässeet eivät hevillä luovu toiveesta jäädä maahan.
– Käytännössä nämä alaikäiset hakijat, jotka ovat saaneet viime vuonna kielteisen päätöksen, ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen, kertoo ylitarkastaja Roosa Simola.
Lisätty tieto aiempien vuosien käytännöstä turvapaikkojen myöntämisessä alaikäisille.