Suomen energia- ja ilmastostrategian vaikutukset ilmastonmuutoksen kannalta ovat valtioneuvoston selvityksen mukaan plus miinus nolla. Vaikka muilla sektoreilla tehdään päästövähennyksiä, metsiä suunnitellaan hakattavan niin paljon lisää, että Suomen nettopäästöt eivät nouse eivätkä laske vuoteen 2030 mennessä. Tähän lopputulokseen tullaan valtioneuvoston selvityksessä, jossa on tarkasteltu Suomen marraskuussa julkistetun energia- ja ilmastostrategian vaikutuksia.
Metsien hiilinielu putoaa puoleen
Liikenteen, maatalouden, asumisen ja monen muun sektorin päästövähennykset vesittyvät hiilinielujen pienenemisellä. Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä. Nielujen pieneneminen syö muualla tehdyt päästövähennykset.
Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos se toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Selvityksen mukaan lopputulos on se, että Suomen panos jää mitättömäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Metsiä suunnitellaan hakattavan näin paljon hallituksen yhden kärkihankkeen biotalouden nimissä. Suurin puun tarvitsija on selluteollisuus. Yksi osa on esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen autoihin öljyn korvaamiseksi, jotta päästöt vähenisivät liikennesektorilla. Biopolttoaineita tehdään puupohjaisista raaka-aineista, joita saadaan muun biotalouden, esimerkiksi sellun tuotannon jätteistä.
Tavoitteet täyttyvät silti paperilla
Esitetyillä linjauksilla Suomi voi kuitenkin saavuttaa sekä EU:n asettaman päästövähennystavoitteen että kansalliset tavoitteet liittyen uusiutuvan energian lisäämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja energian hankinnan omavaraisuuteen.
Suurin osa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarpeesta toteutuisi liikenteessä, mutta myös muun muassa rakennusten erillislämmityksessä, maataloudessa ja jätehuollossa päästöjen lasketaan vähenevän.
Maailman pitäisi olla Pariisin ilmastosopimuksen mukaan hiilineutraali muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana, ettei ilmasto lämpene yli kahden asteen turvarajan. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi ottaa merkittäviä askelia oikeaan suuntaan. Selvityksen mukaan Suomi ei näytä ottavan ensi vuosikymmenellä askeltakaan.
