Idyllinen kanaparvi puutarhaa kuopsuttamassa, tuoreita omien kanojen munia kavereidenkin aamiaispöytään. Eläinten touhujen seuratessa mieli lepää, ja hoitaminen opettaa lapsille vastuuntuntoa. Hieno haave kesällä toteutettavaksi, eikö?
Juuri kesän korvalla eläimiä eniten hankitaankin. Se käy turhankin helposti. Munimista aloittelevat kanat, suloiset kaninpoikaset, karitsat ja kissanpennut suorastaan viedään myyjien käsistä, joten niitä myös tuotetaan runsain mitoin. Netti pursuaa myynti-ilmoituksia. Kysyntä ylittää tarjonnan: melkein mikä vain käy kaupaksi.
Syksyn lähestyessä haave on lässähtänyt. Kesäeläin on kitunut sopivan hoidon puutteessa, kuollut tai siihen on kyllästytty. Myyntipalstat pursuavat nyt kesäeläimistään luopuvien ilmoituksia: ”annetaan neljä kanaa ja kukko, mukaan verkkoa ja hoitotarvikkeet”, ”kani etsii kotia allergian vuoksi”, ”ankoille halutaan talvikoti”.
Sama juttu vuodesta toiseen, samojen virheiden takia. Jos ne listaisi jo nyt, auttaisikohan se ehkäisemään saman kuvion toistumista ensi kesänä? Yritetään ainakin. Otetaan ne kanat vaikka esimerkiksi.
Virhekäsitys 1: Kanat ovat helppoja
Eivät ne varsinaisesti vaikeahoitoisiakaan ole. Mutta jos helppous mielletään huoltovapaudeksi, niin se ei sovi kanoihin ollenkaan. Kanoja ei voi jättää päiväksikään yksin. Omistajan poissaolojen ajaksi pitää siis olla sovittuna hoitaja, joka tietää riittävästi hoidosta ja huomaa, jos joku kanoista ei voi hyvin.
Kanoilla pitää myös olla lepopaikka, joka on vedoton ja lämmin myös tyypillisessä juhannussäässä eli ulkona on vain muutama lämpöaste, sataa ja tuulee
Kanat voivat nimittäin myös sairastaa. Sairaudet olisivat hoidettavissa, kunhan ne huomattaisiin ajoissa. Jos ensikertalainen kananpitäjä ei osaa havaita varhaisia huonovointisuuden merkkejä, kana saattaa kärsiä pitkään.
Virhekäsitys 2: Kanan voi ottaa melkein minne vaan
Jotta kanat eivät stressaantuisi, ne tarvitsevat turvallisen ympäristön ja rauhalliseen paikkaan sijoitetun aitauksen. Sepä ei ole aina ihan yksinkertaista, jos piha on pieni ja siellä kirmailee lapsia ja muita eläimiä. Kanat voivat kyllä omassa tahdissaan tottua kaikenlaiseen, kunhan eivät joudu alvariinsa pakenemaan.
Kanoilla pitää myös olla lepopaikka, joka on vedoton ja lämmin myös tyypillisessä juhannussäässä eli ulkona on vain muutama lämpöaste, sataa ja tuulee. Vaan nythän on ollut viikkoja samanlainen sää! Jos harkitset kanojen ottamista kesäksi, katso ulos nyt: miten majoittaminen hoituisi tässä säässä? Miten kanakoppi eristetään, miten se saadaan tarvittaessa lämmitettyä?
Eläimen ottamista pitää nimenomaan suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Ennen kesää on hyvää vielä aikaa myös kopin sisustamiseen kanoille viihtyisäksi: sopivasti orsia lepäämiseen, hämäriä pesiä munimiseen, kuopsuttelu- ja kylpypaikat rentoutumiseen.
Jos hoito-ohjeita kysellään netistä vasta munien kuoriuduttua, tipuparkojen käy usein huonosti
Ja sitten se tärkein. Jos et ole selvittänyt jo ennen kesäeläimen hankkimista, minne eläin majoitetaan syksyllä, jätä koko eläin hankkimatta!
Virhekäsitys 3: Munista saa kätevästi tipuja
Kana toki tarvitsee useita lajitovereita seurakseen. Mutta niin söpöjä kuin tiput ovatkin, niiden kasvattaminen munista kannattaa jättää kokeneemmille harrastajille.
Pienen hautomakoneen hankkiminen on nykyisin hyvin helppoa. Hautominen on kuitenkin tarkkaa puuhaa, jotta tiput eivät kuolisi munien sisään. Kuoriutuneiden tipujen hoito vaatii lämpölampun, sopivaa ruokaa ja paikan. Jos hoito-ohjeita kysellään netistä vasta munien kuoriuduttua, tipuparkojen käy usein huonosti.
Valmiin kanaparven hankkiminen on viisaampaa, tosin mistä tahansa sellaistakaan ei kannata hankkia. Kanaharrastajien yhdistyksistä saa kokematonkin apua, esimerkiksi tietoa siitäkin, miten kanoja kuljetetaan.
Virhekäsitys 4: Hiukan vaan ruokaa ja vettä, hoito on siinä
Kana tarvitsee kyllä ruokaa, mutta oikeanlaista. Siihen pitää perehtyä jo ennen kanan ottamista. Hyvästäkään ruoasta ei sitä paitsi ole iloa, ellei kana saa sitä jauhettua kuvussaan. Jauhamiseen se tarvitsee hiekkaa, kalkkia tai kumpaakin.
Vettä pitää olla oikeasti aina tarjolla. Jospa ensi kesänä päästäisiin vihdoin siihen, että kaikki sijaishoitajatkin muistaisivat täyttää vesiastiat eikä kanoja löytyisi kuoliaaksi nääntyneinä?
Sana ”helppo” pitäisi kieltää eläinten myynti-ilmoituksista
Virhekäsitys 5: Ehtiihän niihin perehtyä ostamisen jälkeenkin
Tietämättömyys voi johtaa jopa lain rikkomiseen. Vaikka kesäkanoja olisi vain muutama, omistajan pitää rekisteröityä siipikarjanpitäjäksi. Munia saa syödä itse, mutta ei myydä tai edes antaa vieraiden matkaan. Ellei sitten rekisteröidy ensin alkutuottajaksi ja tutkituta kanojensa salmonellanäytteet.
Säädökset eivät ole vain kiusan vuoksi, vaan niillä halutaan ehkäistä mahdollista tautien tarttumista luonnonlinnuista siipikarjaan ja päinvastoin, tai ihmiseen. Kanat voivat toimia mm. lintuinfluenssan välittäjinä, siksi niillä on tälläkin hetkellä ulkoilukielto ellei tarha ole katettu ja muuten sopivanlainen.
Se kanoista. Samantyyppiset virhearviot koituvat muidenkin eläinten kohtaloksi. Into ja eläimen rakastaminen eivät auta, jos tietoa puuttuu. Aiemmin puhuttiin vain kesäkissaongelmasta, nykyisin otetaan yhä lisääntyvässä määrin kesäkanoja ja kesälampaita. Trendin mukana on tullut myös vakavia hyvinvointiongelmia, usein siksi, että eläimen ottoa mietitään vasta kesällä. Siksi kirjoitin tämän nyt, enkä vasta toukokuussa.
**Olisiko jokin muu lemmikki helpompi kuin kana? **Sana ”helppo” pitäisi kieltää myynti-ilmoituksista. Sellaista eläinlajia tai rotua ei ole, jota voisi vähän ruokkia ja muuten vain katsella.
Jokaisella eläinlajilla on omat hyvinvointivaatimuksensa. Jos niistä ei tiedä, syntyy valheellinen kuva helppoudesta. Kun lajiin perehtyy, huomioitavien asioiden määrä alkaa lähestyä samaa kuin kanoillakin. Onneksi apua saa harrastajayhdistyksistä. Onpa nykyisin muutama yrityskin, josta kesäkanat saa hoito-ohjeiden kera vuokralle niin, että kanat saa palauttaa syksyllä.
Kun eläimen hankkii, ottaa samalla vastuun sen elämästä. Vastineeksi on tarjolla onnellisuutta. Jos ottaa etukäteen selvää lajin käyttäytymisestä ja hoidosta, voi luoda olot, joissa eläin voi hyvin.
Sellaisesta eläimestä vasta iloa onkin! Se henkii hyvää oloa ympäristöönsä ja sitä seuratessa aika unohtuu.
Tuire Kaimio
Kirjoittaja on eläinnäyttelijöiden kouluttaja. Hän myös kirjoittaa alasta ja luennoi eläinten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta.
