Tutustu seuraaviin esimerkkipotilaisiin. Jos olisit lääkäri, ja sinulla olisi käytettävissäsi rahaa viiden tapauksen hoitoon, mitkä kaksi potilasryhmää jättäisit hoitamatta esitetyllä tavalla?
Pohdittavaa: Jos potilas saa sekä diabeteksen että verenpainetaudin, niiden hoitaminen voi maksaa paljon yli 2000 euroa vuodessa. Toisaalta pitäisikö "itseaiheutettuja" sairauksia sairastavia velvoittaa maksamaan hoitonsa ainakin osittain itse?
Pohdittavaa: Pitääkö tällainen hoitomatka rahoittaa julkisista varoista? Mitkä olisivat seuraukset, jos matkaa ei tehtäisi? Koituisiko yhteiskunnalle lisää kuluja esimerkiksi sairauden pahentuessa?
Pohdittavaa: Ilman leikkausta kuoleman todennäköisyys on 100%. Muuttuisiko päätöksesi, jos potilaana olisi vanhus?
Pohdittavaa: Ilman leikkausta kuoleman todennäköisyys on 100%. Leikkauksessa henkiinjäämisen mahdollisuus on 30%. Muuttuisiko päätöksesi, jos potilas olisi 50-vuotias?
Pohdittavaa: ALS-potilaat elävät hengityskoneen avulla keskimäärin 6 kuukautta. Muuttuisiko päätöksesi, jos potilaalla ei olisi perhettä tai jos hän olisi vanhus?
Pohdittavaa: Jos lasten ongelmat pahenevat, nousevat myös hoitokustannukset. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lasten ongelmiin puututaan, sen paremmin ne saadaan yleensä hoidettua.
Pohdittavaa: Pumpun avulla potilaalla on 50 prosentin mahdollisuus elää kaksi vuotta. Mikä olisi hänen elämänlaatunsa? Ilman hoitoa potilas kuolisi pian. Onko hoidon tavoitteena aina elämän pidentäminen?
Ketään ei jätetä hoitamatta, kyse on menetelmien valinnasta
Yllä esitettyyn priosointitehtävään ei ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää vastausta. Se kuvastaa priorisoinnin vaikeutta.
Oikeassa elämässä ketään ei jätetä kokonaan hoitamatta. Hoitomenetelmistä joudutaan kuitenkin joskus valitsemaan kustannuksiin verrattuna vaikuttavimmat. Joissakin tapauksissa esimerkiksi hyvä saattohoito voi olla inhimillisempi ja edullisempi tapa hoitaa.
– Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Priorisointi on enemmän pohdintaa siitä, mitä menetelmiä käytetään, sanoo palveluvalikoimaneuvosto PALKOn pääsihteeri Taina Mäntyranta.
Lääkärit tekevät jo nyt priorisointia eri hoitomenetelmien suhteen. Ongelmana on avointen priorisointiohjeiden puute. Tämä asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan keskenään ja jättää lääkärit yksin päätösten kanssa.
– Priorisoinnistahan tulee ensimmäisenä mieleen, että sitä pitää tehdä, koska rahat eivät riitä. Tärkeämpi syy on saada oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutumaan. Kaikille suomalaisille oikeus samoihin hoitoihin, kiteyttää TYKSin johtajaylilääkäri Samuli Saarni.
Jutun esimerkkitapaukset pohjautuvat Norjan priorisointikeskuksen laatimiin tapauksiin. PALKO on muokannut ne sopimaan Suomen oloihin.
Aiheesta lisää: Suositus: Polvikuluman tähystysleikkaukset lopetetaan julkisessa terveydenhoidossa