Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Neuvostotankkerin karilleajosta 30 vuotta – Antonio Gramsci paljasti Suomen öljytorjunnan heikkoudet

Porvoon edustalla ajoi karille 30 vuotta sitten öljytankkeri Antonio Gramsci. Mereen valui neuvostoaluksesta arviolta 650 tonnia raakaöljyä.

Uutisvideot: Tankkeri Antonio Gramscin karilleajo paljasti vuonna 1987 Suomen öljyntorjunnan heikkoudet
Markku Sandell
Avaa Yle-sovelluksessa

Vuonna 1987 oli ankara jäätalvi Itämerellä ja Porvoon edustalla oli vahva jääpeite. Nesteen jalostamolle menossa ollut neuvostotankkeri Antonio Gramsci ajautui karille lähellä Porvoon majakkaa. Laivan tankeissa oli sovjet export blend -raakaöljyä, jota valui mereen jopa 650 tonnia jäiden sekaan.

Kyseinen tankkeri oli aiemminkin aiheuttanut öljyvahingon Ahvenanmerellä. Vuonna 1979 tankeeri ajoi karille Latvian rannikolla mereen päätyi vielä enemmän eli 5500 tonnia raakaöljyä. Muista alusöljyvahingoista löytää tietoa ympäristökeskuksen sivuilta.

Karttagrafiikka Por voon saaristosta.
Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Vain 60-80 tonnia öljystä saatiin vuonna 1987 kerättyä pois arvioi nykyään Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkönä työskentelevä Jorma Rytkönen, joka tuolloin tutki öljyn vaikutusta mereen VTT:llä. Hänen mukaansa talvinen oljyntorjunta oli tuolloin lapsen kengissä.

– Olimme silloin kansallisesti mielestäni aika avuttomia. Käytettiin ruoppaustekniikoita ja kahmareita ja tämän tyyppistä teknologiaa nostamaan öljyisiä jäitä pois. Lähdimme myös miettimään öljyn pitkäaikaisvaikutusta yleensä meriolosuhteessa, kertoo Jorma Rytkönen.

– Siitä on kyllä paljon opittu.

Raakaöljy kulkeutui laajalle alueelle Helsingin ja Kotkan välille jään alla ja kevään kuluessa. Osa ehkä haihtui ja osa velloutui meressä emulsioksi ja muodosti rannoille likaavia tervapaakkuja.

Uusi tutkimustulos kertoo tuhojen laajuudesta

Vaikka tankkeri Antonio Gramscin karilleajosta on kulunut jo kolme vuosikymmentä, niin vasta nyt mereen valuneen öljyn vaikutukset on pystytty arvioimaan kokonaisvaltaisemmin.

Helsingin yliopiston tutkijat ovat yhdistäneet erilaisia tietoja kalakannoista, silakan kasvunopeudesta ja biologiasta sekä meren tilasta ja laskeneet niiden perusteella tuhojen määrän.

Tankkeri Antonio Gramscin karilleajoa seurannut öljyonnettomuus tappoi tutkimuksen mukaan silakan poikasia laajalti vuonna 1987. Suomenlahdella vuosiluokka oli lähes viidenneksen pienempi kuin normaalitilanteessa. Aikuisten silakoiden populaatiosta kuoli noin kymmenesosa.

Arviot ovat tosin epävarmoja: poikasten kuolevuus oli 0-57 prosenttia, ja aikuisten 0-22 prosenttia.

– Käyttämämme tutkimusmenetelmän ansiosta tiedon epävarmuus voitiin arvioida, ja se on hyödyllistä kalastuksen säätelyä koskevassa päätöksenteossa, sanoo yliopistotutkija Mika Rahikainen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus on julkaistu vastikään alan johtavassa tiedelehdessä. Rehevöitymisen ja öljypäästöjen vaikutuksesta Itämeren kaloihin ei aiemmin ole ollut määrällistä tietoa.

Vuodon jälkeen kesällä 1987 ja 1988 onnettomuuspaikan lähellä havaittiin runsaasti eri tavoin epämuodostuneita silakan poikasia.

Nyt Suomenlahden tilassa ei enää ole havaittavissa Antonio Gramscin öljyvahingon vaikutuksia. Nykytilassaan Suomenlahden silakan poikastuoton arvioidaan olevan vain noin 40 prosenttia vuosikymmenten takaisesta suurimmasta mahdollisesta määrästä. Pääsyynä tähän on rehevöityminen.

Öljyntorjunta varautunut suuronnettomuuteen

Öljykuljetusten määrä on kasvanut Suomenlahdella, kun Venäjä on avannut öljyterminaaleja Suomenlahdelle. Vuosittain Suomenlahdella kulkee arviolta 160 miljoonaa tonnia öljyä venäläisistä satamista. Tankkerit ovat SYKEn Jorma Rytkösen mukaan pääasiassa noin 100 000 tonnia öljyä kerrallaan vetäviä aluksia.

Onnettomuusarvioissa tällainen tankkeri törmää toiseen alukseen ja kahden säiliön repeytyessä mereen päätyy 30 000 öljyä.

Vapaaehtoiset puhdistivat öljyvahinkoja Trasierran kallioilla Pohjois-Espanjassa tammikuussa vuonna 2003. Öljytankkeri Prestige upposi noin 500 kilometriä kallioilta. Tuhansia lintuja kuoli öljykatastrofin seurauksena.
Vapaaehtoiset puhdistivat öljykatastrofin jälkiä Trasierran kallioilla Pohjois-Espanjassa tammikuussa vuonna 2003. Kuva: Esteban Cobo / EFE / EPA

Mereen päätyisi siis noin 50-kertainen määrä öljyä verrattuna Antonio Gramscin haveriin. Kehittämispäällikkö Jorma Rytkönen pitää mahdollista tilannetta ympäristökatastrofina, vaikka öljyntorjuntakalustoa on nykyään huomattavasti enemmän.

– Tämä 30 000 tonnia on mekaanisen öljynkeruulaivastomme rajoissa. Jos  sattuu sopivat olosuhteet, niin meillä alkaa olla kyky hoitaa se Suomessa yhdessä venäläisten ja virolaisten kanssa, arvioi Jorma Rytkönen.

Venäläiset ovat lisänneet öljyntorjuntakalustoaan viime vuosina, mutta alusten tarkaa sijaintia ei tällä hetkellä tiedetä.

Maailmalla suuria öljyonnettomuuksia ovat olleet vuonna 1978 Amoco Cadiz -tankkerin haaksirikko Ranskan rannikolla. Mereen päätyi 200 000 tonnia raakaöljyä.

Alaskan rannikolla tankkeri Exxon Valdez ajoi päin riuttaa vuonna 1989 ja mereen valui jopa 850 000 barrelia öljyä. Ympäristötuhot olivat mittavat ja onnettomuuden vaikutukset näkyvät rannikolla vieläkin.

Suosittelemme