Maailman luonnonsäätiö WWF on julkaissut Lihaoppaan, jonka on tarkoitus auttaa suomalaisia tekemään ruokakaupassa ja ravintolassa ympäristöystävällisempiä valintoja – tai ainakin tiedostamaan, mitä vaikutuksia jääkaapin ja vatsan täyttämisellä on.
WWF:n mukaan ruoka muodostaa noin viidenneksen yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista, yhtä paljon kuin liikenne. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa suurimmat kasvihuonepäästöt muun muassa eläinten rehun tuotannon takia.
– Liha ja ruoka ylipäänsä on tärkeimpiä päivittäisiä valintoja, mitä ihminen tekee. Sillä on suuri merkitys ilmaston, vesistöjen ja Itämeren rehevöitymisen sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, sanoo ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Opasta varten proteiinin lähteitä on arvioitu ilmasto- ja ympäristövaikutusten kannalta ja ne on listattu liikennevaloista tutuilla punaisella, keltaisella tai vihreällä merkinnöillä. Tyyli on tuttu järjestön vuonna 2006 julkaisemasta Kalaoppaasta.
Vältettäviä: tehotuotettu sianliha ja broileri, ei-luomumunat
Punaisella merkittyjä, vältettäviä proteiinin lähteitä ovat Suomessa ja EU-maissa tehotuotettu sianliha, Etelä-Amerikasta ja muualta EU-maista tuotu naudanliha, tehotuotettu broileri (Suomesta, muista EU-maista, Brasiliasta, Thaimaasta) sekä Uuden-Seelannin lammas.
– Isossa osassa suomalaista sianlihan tuotantoa ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä soijarehu tulee. Soijarehun tuotanto ja sen laajentuminen Etelä-Amerikassa on tärkeimpiä syitä, miksi sademetsiä hakataan ja metsäkatoa tapahtuu, Jussi Nikula sanoo.
WWF on haastanut suomalaiset yritykset käyttämään vastuullista soijaa, mutta vasta kuusi yritystä on sitoutunut siihen, että vuoteen 2020 mennessä niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua soijaa.
Vältettävien listalla ovat myös kananmunat, jotka on tuotettu ulko-, lattia- tai virikekanaloissa, ja muista EU-maista tuotavat ei-luomulaatuiset juustot.
Harkiten käytettävät: kotimainen nauta ja lammas
Kotimainen ja ruotsalainen naudanliha, kotimainen sian- ja broilerinliha, joka on tuotettu ilman soijarehua tai vastuullisella soijalla, ruotsalainen broileri, kotimainen lammas ja kotimaiset ja ruotsalaiset juustot on merkitty Lihaoppaassa keltaisella, eli ne ovat parempia valintoja ympäristön kannalta kuin punaisella merkityt lihat.
Parempia valintoja: luomuliha, riista, kasviperäiset proteiinit
Vihreätä valoa Lihaopas näyttää erityisesti kasviproteiineille, kuten pavuista, sienistä, viljoista tai soijasta valmistetuille lihankorvikkeille, joita on tullut runsaasti markkinoille viime vuosina. Niiden tuottaminen ei kuluta niin paljon luonnonvaroja kuin lihan, kananmunien ja maitotuotteiden.
Lisäksi luomulaatuista naudan-, sian-, lampaan- ja broilerinlihaa sekä luonnossa laiduntanutta naudan- ja lampaanlihaa voi syödä kohtuudella, WWF neuvoo.
– Torjunta-aineita käytetään luomutuotannossa vain poikkeustapauksissa, jolloin se vähentää torjunta-aineista aiheutuvia haitallisia luontovaikutuksia. Lisäksi esimerkiksi luomunaudat laiduntaa luomulaitumilla, jolla on maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta positiivisia vaikutuksia, Jussi Nikula sanoo.
Vihreälle listalle ovat päässeet myös riista, kuten kotimainen hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris. Luomukananmunat sekä ilman soijaa tai vastuullisen soijan avulla tuotetut kananmunat ja luomujuustot on myös arvioitu kohtuudella syötävien listalle.
Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia
Ympäristön kannalta tärkeintä olisi vähentää lihan syöntiä. Suomalaisten lihankulutus, erityisesti broilerin syönti, on lisääntynyt 2000-luvulla yli viidenneksellä.
– Suomalainen syö 50 kiloa lihaa vuodessa, kun terveyssuositus olisi 500 grammaa punaista lihaa viikossa. Sekin on ympäristön kannalta todennäköisesti liikaa, arvioi WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.
– Aivan selvästi merkittävin valinta ympäristön kannalta on korvata osa lihasta kasviksilla ja kestävästi kalastetulla tai tuotetulla kalalla, Jussi Nikula sanoo.
Lihaoppaan avulla WWF haluaa auttaa kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempää syötävää vaihtamalla kulutusta punaisella merkityistä lihoista vihreällä merkittyihin vaihtoehtoihin.
Suomalainen tuotanto vastuullisen soijan piiriin?
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n asiantuntija Jukka Rantala on pettynyt siihen, että kotimainen sianlihan ja broilerin tuotanto on WWF:n oppaassa samassa sarjassa esimerkiksi brasialaisen ja saksalaisen tuotannon kanssa.
– Esimerkiksi soijan käyttö meilllä on vähäisempää kuin monissa muissa maissa.
Pelkästään vastuullisen soijan käyttöön siirtyminen Ruotsin malliin voisi Rantalan mukaan olla mahdollista. Se voisi WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan nostaa kotimaisen sianlihan ja broilerin tuotannon punaiselta listalta keltaiselle, harkittavien joukkoon.
Rantalan mukaan se nostaisi kuitenkin hintoja jonkin verran.
– Varmaan kuluttajahinnassa ei puhuttaisi todellakaan isoista summista.