Sisäministeriön mukaan väkivaltainen radikalisoituminen, ekstremismi ja ääriliikkeiden toiminta ovat muuttuneet aiempaa näkyvämmiksi Suomessa.
Asia selviää ministeriön julkaisemasta Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta 1/2017.
Vuodesta 2013 lähtien kaksi kertaa vuodessa julkaistun katsauksen tavoitteena on antaa tietoa Suomessa toimivista väkivaltaisista ääriliikkeistä.
Tilannekatsaus perustuu muun muassa Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tilannekuviin sekä tutkimustietoon.
Ekstremistisiksi rikoksiksi lasketaan sellaiset väkivaltarikokset, väkivaltaan yllyttämiseen liittyvät rikokset ja väkivallalla uhkaukset, joiden motiivi liittyy tekijän aatemaailmaan.
Katsauksen mukaan ekstremismiin liittyvän todennäköisimmän turvallisuusuhkan aiheuttavat lievemmät väkivaltaisen ääritoiminnan muodot, kuten katuväkivalta. Viranomaisten mukaan joukkosurma on todennäköisin äärimmäisistä uhkakuvista.
1. Pohjoismainen Vastarintaliike ja skinit äärioikealla
Sisäministeriön mukaan äärioikeiston radikaaliliikehdintä on ollut Suomessa suhteellisen vähäistä viimeisten vuosikymmenten ajan.
Tällä hetkellä merkittävin äärioikeistolainen toimija Suomessa on Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL), joka on ilmoittanut tavoitteekseen kansallissosialistisen valtion luomisen epädemokraattisin keinoin.
Viranomaiset pitävät aiemmin Suomen Vastarintaliike -nimellä tunnettua järjestöä vallankumouksellisena ja militanttina liikkeenä, joka on periaatteessa aina vaarallinen.
PVL:n näkyvin toiminta on kansallissosialistisen propagandan jakaminen ja levittäminen. Järjestö järjestää toisinaan myös mielenosoituksia ja yleisiä kokouksia.
Sisäministeriön mukaan Pohjoismaisella Vastarintaliikkeellä on tällä hetkellä paikallisryhmiä seitsemässä kaupungissa Suomessa.
Tyypillisin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeeseen yhdistettävissä oleva rikos on pahoinpitely, joka kohdistuu yleensä poliittisesti vastakkaista aatemaailmaa edustavaan uhriin.
Viimeisin tällainen välikohtaus tapahtui syyskuussa Helsingin Asema-aukiolla, kun PVL:n jäsen potkaisi miestä aiheuttaen tälle vakavan päävamman. Uhri kuoli myöhemmin. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi potkaisijan törkeästä pahoinpitelystä kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Sisäministeriön mukaan tyypillisin äärioikeistolaisuuden ilmenemismuoto ovat silti edelleen rasistiset skinheadryhmät, joita toimii useissa kaupungeissa eri puolilla Suomea.
Näiden pienten ryhmien jäsenet syyllistyvät ajoittain rasistisiin väkivaltarikoksiin. Sisäministeriö ei pidä rasistista skinheadliikettä uhkana valtion turvallisuudelle. Skiniryhmät voivat kuitenkin aiheuttaa alueellisia ongelmia.
2. Anarkistit ja antifasistit äärivasemmalla
Viranomaisten mukaan äärivasemmistolainen radikaaliliikehdintä on edelleen suhteellisen vähäistä Suomessa. Äärivasemmistolaista laitonta ja väkivaltaista toimintaa ilmenee ajoittain anarkisti- ja antifasistipiireissä.
Sisäministeriön mukaan suurin osa suomalaisista anarkisteista on rauhanomaisia elämäntapa-aktivisteja. Viranomaiset arvioivat, että väkivaltaan valmiita anarkisteja on joitain kymmeniä.
Aktiivisinta äärivasemmistolainen radikaaliliikehdintä on pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Lisäksi löyhä anarkistiverkosto pitää yhteyttä internetissä muun muassa Takku.net -sivuston välityksellä.
Anarkististen laittomien iskujen, kuten esimerkiksi tuhopolttojen ja muiden sabotaasien, tekijät tiedottavat toisinaan anonyymisti motiiveistaan Takku.netissä.
Anarkistiliike järjestää muun muassa mielenosoituksiaan sekä maahanmuuttovastaisten protestien vastamielenosoituksia, joiden yhteydessä voi ilmetä mellakointia ja väkivaltaisuuksia.
Väkivaltaisten anarkistien kohteena on myös äärioikeisto. Anarkistit ja antifasistit pyrkivät toisinaan väkivaltaisiin yhteenottoihin äärioikeiston ja uusnatsien kanssa.
Viimeisin suuri väkivaltaisen yhteenoton yritys tapahtui Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2015, joilloin anarkistit ja antifasistit yrittivät häiritä äärikansallismielistä kulkuetta.
3. Terrorismin uhka kohonnut
Suojelupoliisi nosti terrorismin uhkatasoa kesäkuussa 2014 ja uudelleen marraskuussa 2015. Merkittävimmän terrorismin uhkan muodostavat ääri-islamilaista väkivaltaista jihadismia kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät.
Väkivaltaisella jihadismilla tarkoitetaan kansainvälisiä väkivaltaisia poliittisia liikkeitä, jotka perustelevat väkivallan käyttöä omalla tulkinnallaan islamista. Tunnetuin tällaisista järjestöistä on Isis.
Jihadisteille on tyypillistä, että he julistavat valtavirran islamin kannattajat vääräuskoisiksi. Tällä jihadistiliike oikeuttaa väkivaltaansa muita muslimeja kohtaan.
Viranomaisten mukaan yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka on kohonnut. Sen sijaan terrorijärjestöjen suunnittelemien iskujen uhka Suomea kohtaan on matala.
Suurimman uhkan aiheuttavat yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät, jotka toimivat itsenäisesti tai omaavat kytköksiä väkivaltaisiin verkostoihin.
Sisäministeriön mukaan Suomessa toimivat terrorismia tukevat verkostot yrittävät radikalisoida ja värvätä lisää kannattajia. Suojelupoliisin mukaan tällainen tukitoiminta on lisääntymässä.
Ääri-islamilaista radikalisoitumista on havaittu myös Suomen vankiloissa.
Suomessa terrorismirikosepäilyjä ovat viime vuosina lisänneet esimerkiksi Syyriaan ja Irakiin suuntautuva vierastaistelijailmiö sekä konfliktialueilta Suomeen tulleisiin yksittäisiin turvapaikanhakijoihin liittyvät terrorismirikosepäilyt.
Sisäministeriön mukaan viranomaiset eivät välttämättä tunnista uskonnolla perusteltuja lievempiä rikoksia, kuten esimerkiksi pahoinpitelyjä tai kunnianloukkauksia.
4. "Kettutyttöjen" perilliset eläinoikeus- ja ympäristöliikkeessä
Sisäministeriön mukaan radikaaleihin vaihtoehtoliikkeisiin liittyvä ääritoiminta oli Suomessa pitkään hyvin vähäistä. Radikaali eläinoikeus- ja ympäristöliike toimii osittain päällekkäin anarkistiliikkeen kanssa.
Sama aktivisti voi olla mukana anarkismin sekä eläinten oikeuksien ja ympäristön suojelun nimissä tehtävässä laittomassa toiminnassa.
Eläinoikeusliikkeen radikaalien edustajien toiminta maltillistui noin kymmenen vuotta sitten. Aktivistit siirtyivät tuolloin turkistarhaiskuista tuotantotilojen salakuvaamiseen ja tiedon levittämiseen.
Tällainen toiminta on laitonta, mutta siihen ei sisälly väkivaltaa tai sen uhkaa.
Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan vastainen liikehdintä radikalisoitui vuonna 2015. Laittomin ja osittain väkivaltaisten keinoin tehty protestointi jatkui vuoden 2016 keväällä.
Viime vuonna Pyhäjoella kirjattiin väkivaltaiseksi ekstremismiksi tulkittavia rikosepäilyjä 15 kappaletta. Valtaosassa niistä nimikkeenä oli virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Epäilyt liittyvät huhtikuussa 2016 sattuneeseen välikohtaukseen, jota tutkitaan väkivaltaisena mellakkana.
Mielenosoittajat kivittivät poliiseja ja sytyttivät poliisiauton tuleen. Valtaosa tapaukseen liittyvistä poliisin tiedossa olevista aktivisteista on ulkomaalaisia.
5. Vaaralliset yksittäiset toimijat
Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terroristiverkostoihin kuulumattomia väkivaltaisia ekstremistejä kutsutaan yksittäisiksi toimijoiksi. Poliisi on tunnistanut yksittäisiin toimijoihin liittyviä erilaisia uhkia.
Näitä ovat muun muassa poliitikkoihin tai julkisuuden henkilöihin kohdistuvat väkivallanteot, kouluampumiset sekä nuorten ja nuorten aikuisten tekemät joukkosurmat.
Esimerkiksi koulusurmaajien iskujen taustalla on usein tekijöiden kokemaa epäoikeudenmukaisuutta, koulukiusaamista ja näistä syntynyttä kostonhalua.
Yksittäisten toimijoiden toteuttamat väkivaltaiset teot ovat tahallisia, suunniteltuja ja vailla erityistä tunnekiintymystä. Tällainen henkilö saattaa valmistella hyökkäystään kuukausia tai jopa vuosia.
Heidän tekojensa taustalla vaikuttavat muun muassa yksilön kasvuun, elinolosuhteisiin ja elämän tapahtumiin liittyvät tekijät sekä mielenterveysongelmat ja ulkoapäin saadut vaikutteet.
Yksittäiset tekijät saattavat verkostoitua samanhenkisten kesken internetissä. Tällaiset henkilöt saattavat keskustella verkossa väkivallanteoista, ihannoida joukkosurmia ja hakea hyväksyntää väkivaltaisille tavoitteilleen.