KAJAANI Juha Heininen laittaa mukisematta kukkakuvioin koristellun ratsastuskypärän päähänsä. Hän on nousemassa toista kertaa hevosen selkään. Ennakkokäsitykset istuivat aikuisen miehen ajatuksissa lujassa ennen ratsaille nousemista.
– Olin aina pitänyt tätä tyttöjen lajina, mutta kyllä tämä sopii ihan miehillekin. Eihän tätä tehtäisi, jos tästä ei mitään hyötyä olisi, Heininen sanoo.
Heinisellä on diagnosoitu jo vuosia sitten lannerangan rappeuma. Sen ja muiden sairauksien takia koneinsinööri on ollut työelämästä pois puolentoista vuoden ajan.
Miehen mielestä ratsastamisella on vaikutusta, sillä "selkä vihoittelee illalla eri tavalla".
– Tämä on ihan mukava kokemus. Selkä ja nivelet alkavat liikkua, ja hevosen selästä tulee lämpö. Tämä on ollut itselle positiivinen yllätys.
Yksilöllistä tietoa kaivataan
Juha Heininen on yksi väitöskirjaansa tekevän terveystieteiden maisteri Sanna Mattila-Rautiaisen tutkimusryhmään kuuluvista kuntoutujista. Tutkimustyöhön Mattila-Rautiaisen sysäsi saman kysymyksen toistuva pohtiminen.
– Hevosta käytetään kuntoutuksessa, mutta miksi? Se on yleisin kysymys, johon ei ole keksitty vastausta.
Minä en kuntouta hevosta vaan ihmistä.
Sanna Mattila-Rautiainen
Itse asiassa hän ehti miettiä asiaa melkein 20 vuotta ennen kuin alkoi tutkia sitä väitöskirjaansa varten. Mattila-Rautiaisen mukaan liikuntalääketieteessä on tiedetty jo pitkään, että liike vaikuttaa ihmiseen kuntouttavasti, mutta asiaa ei ole tutkittu yksilötasolla ratsastusterapiassa.
– Liikkeen tutkimuksia on jonkin verran, mutta tutkimuksia ei välttämättä ole kohdennettu yksilöllisesti siihen ihmiseen, vaan hevosen tiettyyn liikkumisnopeuteen.
Mattila-Rautiainen huomauttaa, että jokaisella ihmisellä on itselle sopivin tapa tuottaa liikettä.
– Se johtuu siitä, että meillä jokaisella on erimittaiset raajat ja erilainen lihasjännitys. Jos meidät kaikki laitetaan liikkumaan samalla tavalla esimerkiksi koneen tuottamalla nopeudella, se ei saa aikaan oikeanlaista lihasaktivaatiota kyseisessä ihmisessä.
Anturit lihaksiin
Tutkija olettaa, että esimerkiksi selkäkipuisen ihmisen lihastasapaino kehon oikean ja vasemman puolen välillä ei ole tasapainossa, ja hevosen liikkeen avulla ihminen saadaan oppimaan oikea liike uudestaan.
Käytännössä mittaus tehdään emg-laitteistolla.
– Minulla on käytössäni kahdeksankanavainen emg-laitteisto eli se mittaa lihaksen pinnalta sähköistä aktiviteettia, joka syntyy liikkeen aikana, Mattila-Rautiainen selittää.
Kajaanilaistutkija on tehnyt mittauksia muutaman vuoden ajan. Tulosten analysointi ja kirjaaminen vievät seuraavat vuodet, mutta hän toteaa jo nyt, että mittaustulokset tukevat hänen 26 vuoden kokemustaan ratsastusterapiasta.
Mattila-Rautiainen tekee väitöskirjaansa liittyvää tutkimusta kahden tutkimusryhmän kanssa. Sekä Salossa että Kajaanissa on omat ryhmänsä, joiden kuntoutujien tuloksia mitataan.
– Tähän mennessä Salossa on toteutunut kaksi ryhmää ja siellä on käynyt ilmi, että selkäkivuista kärsivän potilaan epäsuotuisa lihasaktiviteetti normalisoituu tai ainakin paranee ratsastusterapian avulla 12 kerran harjoittelun aikana.
Meneillään oleva väitöskirjatutkimus tukee myös aiempaa Mattila-Rautiaisen työstämää tutkimusta. Edellinen ratsastusterapian vaikutuksia valottava tutkimus tehtiin Kainuun keskussairaalan kanssa 2000-luvulla.
– Silloin neljän hengen koeryhmästä kolme henkilöä palasi työelämään. Kyseessä oli kahdeksan viikon interventio.
Terapeutti sekoitetaan mystisiin hevoshierojiin
Ratsastusterapia on lääkinnällinen kuntoutusmuoto, jota on annettu Suomessa Kelan tukemana vuodesta 1992 lähtien ja sitä ennen sairaanhoitopiirien maksamana vuodesta 1988 alkaen. Vaikutus perustuu liikkeisiin: hevosen kävellessä sen selkä tuottaa ihmisen kävelyn kaltaisen liikkeen ihmisen lantioon.
– Oletuksena on, että kun ihminen istuu hevosen selässä ja hevonen kävelee ihmiselle suotuisaa vauhtia, hevosen selän tuottamat kuntoutukselliset vaikutukset siirtyvät ihmiseen ja riittävästi toistettuna ne ovat siirrettävissä arkielämään, Mattila-Rautiainen valottaa.
Vaikka kyseessä on lääkinnällinen kuntoutusmenetelmä, on ihmisillä siitä monenlaisia käsityksiä. Mattila-Rautiainen kertoo kohdanneensa ihmisiä, jotka eivät usko, että hevosen avulla voidaan kuntouttaa ihmistä. Toisaalta hän kertoo myös törmänneensä käsityksiin, että eläin "parantaa maat ja mannut". Osa ihmisistä puolestaan sekoittaa ratsastusterapian erityisryhmien harrastustoimintaan.
"Tässä on tämä hevoshieroja."
Sanna Mattila-Rautiainen
Kajaanissa alan yritystä pyörittävä Sanna Mattila-Rautiainen on toiminut ratsastusterapian parissa 26 vuotta. Pohjakoulutukseltaan hän on fysioterapeutti. Koska osa ihmisistä mystifioi ratsastusterapian, saa sen parissa työskenteleväkin leiman otsaansa.
– Minulta on kysytty monesti, että vieläkö teet töitä niiden hevosten kanssa. Tai sitten on sanottu, että tässä on tämä hevoshieroja. Nehän ovat ihan eri asioita: minä en kuntouta hevosta vaan ihmistä.