**NUMMELA. **4,5-vuotiaana judo aloittanut Oskari Mäkinen pääsi "häröilemään" ja mittelemään voimiaan oikein luvan kanssa mentyään tatamille paikallisseura Nummelan Judon harjoituksiin.
Kari-isä, joka oli itse pelannut aikoinaan Jalkapalloliigassa, kuskasi poikaansa myös jalkapallon, jääkiekon ja pesäpallon pariin, mutta joukkuepelit eivät olleet loppupeleissä vilkkaan pojan juttu.
Kari-isä paljastaa, että motorisesti taitava ja lahjakas poika oli haluttu pelaaja kaikkialla, minne hän vain osallistui. Valmentajat yrittivät kosia "Oskua" omiin joukkueisiinsa - siinä kuitenkaan onnistumatta.
- Hän halusi mitellä voimiaan ja ehkä sinä oli aluksi riikinkukko-meninkiä. Vaikka Osku kokeili mitä lajia tahansa, päätyi hän aina judoon. Rynttyisiin kiinni ja kaveri katolleen, se oli vain hänen juttunsa. Hän on oman tien kulkija ja aina pitänyt oman päänsä, eikä lähtenyt muiden mukaan.
Oskari Mäkisen ex-luokkakaveri ja ikätoveri Nummelasta varataan näillä näkymin NHL:ään ensi kesän ensimmäisellä kierroksella. Maalitykki ja Pikkuleijonien maailmanmestari Eeli Tolvanen valitsi lajikseen jääkiekon ja takoo mahdollisesti tulevaisuudessa miljoonatilin rakastamansa lajinsa parissa.
Oskari Mäkinen on judossa viimekesäinen EM-hopeaottelija alle 18-vuotiaiden sarjassa 81 kiloa. Vastauksista ja ilmeistä päätellen Suomen judolupaus ei ole silti tippakaan harmissaan lajivalinnasta, vaikka tietää hyvin ettei judolla elä Suomessa.
- Sitä tehdään mistä tykätään, rahan perässä ei juosta. Judossa kaikki on "mageeta", saa olla kavereiden kanssa ja päättää itse asiat. Tykkään kun joutuu tekemään kaiken yksin, linjaa Mäkelänrinteen urheilulukiolainen.
Huippujudokat ahtaalla Suomessa
Olympiakomitean judolle suunnattu rahapotti on mennyt uusjakoon. Kun se aiemmin jaettiin laajemmin ykkösmaajoukkue-edustajille, niin Rion olympialaisten jälkeen Judoliitto halusi, että leireilyyn korvamerkitty rahatuki menee jatkossa yhteisjakoon viidelle kärkijudokalle. Oskari Mäkinen, 17, on yksi tuen saaja, kuten myös kadettien Euroopan mestari ja MM-kakkonen Emilia Kanerva, 18.
Judo on kova laji, tätä ei aina Suomessa tajuta. Sinun pitää olla vahva, kestävä, nopea ja liikkuva
Sami Hellgren, fysiikkavalmentaja
Suomessa ei osata arvostaa maailmalla erittäin kilpailtua olympialajia, jossa pärjääminen huipulla vaatii oikeiden ja ammattitaitoisten valmentajien sekä ihmisten lähiverkostoa, urheilijalta isoja uhrauksia - ja vanhemmilta tai isovanhemmilta ison kasan rahaa.
Pohjolassa judoka joutuu taistelemaan päivittäin tuulimyllyjä vastaan hakiessaan joko sponsoreita tai itseään parempia ja erityylisiä vastustajia. Maailman huipulle päästääkseen judokan on leireiltävä pitkät ajat ulkomailla ja olympiakisoihin päästäkseen kisattava kahden vuoden ajan ympäri maailman olympiapisteiden perässä.
- Visa ja Mastercard vinkuvat ja saa olla koko ajan hattu kourassa, jotta poika pääsee leireille. Enemmänkin käytäisiin ulkomailla, jos olisi rahaa. Kylmä tosiasia on kuitenkin, ettei sitä ole tarpeeksi. Kerran pojalla on noin kova tahto ja halu, niin jokainen kivi käännetään. Otetaan vaikka kolmas luottokortti, uhoaa Kari Mäkinen.
Käytännössä lähes missä päin maailmaa tahansa - muttei Suomessa - Oskarin tasoinen huippujudolahjakkuus on ammattiurheilija, jolle maksetaan kaikki ylläpito ja harjoitteluun menevä raha. Jopa Ruotsissa alle 21-vuotias judotalentti saa rahallisen tuen, jolla maksetaan kaikki perusmenot. Ammattiurheilijoista tulee judouran jälkeen aikanaan mm. sotilaita, poliiseja, tullivirkailijoita sekä osasta ammattijudovalmentajia lajin pariin.
- Oskari harjoittelee 10-13 kertaa viikossa ja on nyt jo ammattiurheilija, vaikka rahaa ei tule mistään. Koulustakin pitää maksaa erikseen, huomauttaa Kari-isä.
Onko "Osku" seuraava suomalainen aikuisten arvokisamitalisti?
Jorma Korhonen on viimeisin suomalainen judon aikuisten arvokisamitalisti peräti 24 vuoden takaa. Kolme EM-mitalia urallaan saavuttanut kajaanilainen voitti vuonna 1993 EM-pronssia täydentäen värisuoransa. Tämän jälkeen Suomeen ei ole ropissut aikuisissa arvokisarojua - ei vaikka judouran viime vuoteen lopettanut Jaana Sundberg ylsi viidesti EM- tai MM-pronssiotteluun.
Vuoden judovalmentajaksi äskettäin arvostettu Pekka Keränen on hionut ja jalostanut suojattinsa otteita viimeisten vuosien ajan.
- Me teemme judoa hieman eri lailla kun muut Suomessa. Menemme tekniikkapää edellä ja vasta sitten tulee randori, otteluharjoitukset. Viemme treenit läpi otteiden kautta, eli haemme koko ajan sitä oikeaa ottelutyyliä.
Keränen haluaa erotella kaksi tärkeää asiaa. Silloin kun hiotaan tekniikkaa, ei oteta lainkaan "ranttua". Ei koskaan. Tekniikka on sydämenasia siuntiolaiselle judovalmentajalle.
- En ole seurannut muiden harjoittelua niin tarkkaan, mutta meiltä löytyy ainakin kymmenkunta judotekniikkaa, mitä voi käyttää tilanteessa kuin tilanteessa.
Oskari Mäkisen ottelutyyli poikkeaa positiivisella tavalla muista suomalaisista. Gasellimainen ja tasapainoinen ottelutapa yhdistettynä aggressiiviseen, alati hyökkäysivoittoiseen ja monipuoliseen matsaamiseen on myrkkyä vastustajille.
- Mieluummin haen aina ippon-voiton vastustajasta. Siitä minulle on tullut ehkä vähän sellaista japanilaismaista ottelemista, myöntää judolupaus.
Mikä tekee sinusta niin kovan judokan?
- Varmaan se on monipuolisuus, treenaan paljon muutakin kuin vain judoa, vaatimattoman ja reilunoloinen Mäkinen näkee.
Monipuolisesti treenaava voimapesä
Monet menestyneet suomalaisurheillijat ovat uskaltaneet uransa aikana kyseinalaistaa vanhat, tutut harjoitusmetodit.
Oskari Mäkinen treenaa viikottain oman lajinsa ohella muun muassa nyrkkeilyä, brassijujutsua, pilatesia ja pyöräilyä. Hän on takuulla yksi ikäluokkansa monipuolisin urheilija Suomessa - ja ennen kaikkea kulkee rohkeasti joka suhteessa omia polkujaan.
- Sinun pitää olla vahva, kestävä ja nopea ja liikkuva. Judo on kova laji. Olympialajista on kysymys ja erittäin kovasta sellaisesta. Suomella on kypsymässä monta hyvää judokaa, Oskari Mäkinen on yksi kirkkain tähti, painottaa judoa läheltä käsin seuraava kuntosalibisneksen ammattilainen Sami Hellgren.
Oskari Mäkisen Kari-isä on onnistunut kokoamaan judolupauksen ymmärille hyvissä ajoin osaavan huipputiimin, jossa keskiössä on koko ajan itse urheilija. "Oskun" säännöllinen ulkomailla kisaaminen alkoi jo 10-vuotiaana, fysiikkatreenaaminen ammattilaisen ohjauksessa ennen murrosikää 11-vuotiaana.
Bodaustyyyppinen kuntosaliharjoittelu on poikennut rajusti normiurheilijan punttisalitreenistä. Esimerkiksi tempausta – judokan perusliikettä - Oskari Mäkinen ei ole edes koskaan kokeillut.
Huipputasolla judokat heittävät kymmeniätuhansia kertoja ja ovat kaikki viimeisen päälle trimmattuja. Erot tehdään loppuvaiheessa oheisharjoittelulla.
Oskarin taustajoukkot liputtavat monipuolisuuden ja laadukkaan oheistreenien nimeen
Lajinomainen, usein ottelutilanteissa myös vahvasti toispuolinen räjähtävä voima sekä tasapaino ja keskivartalon vahvuus ovat fysiikka- ja judovalmentajan päivittäisen pohdinnan lähtökohtina.
- Olemme miettineet vartaloa ikään kuin yhtenä isona lihaksena, josta voima kumpuaa keskivartalosta. Se että tehdään yksi liike oikein on lähtökohta valmentamiselle. Sitten tulee se, että miten ne liikkeet, palautuminen, ravinto ja lepo sovitetaan yksilötasolla urheilijan kisakalenteriin, arkeen ja kalenteriin, niin tämä on se kova juttu, korostaa Hellgren.
Mäkisen omintakeiselle kuntosalitreenamiselle on vuosien varrella naurettu ja jopa pilkattu.
- Sen huomasi heti, että tuli kuittia. Sanottiin että ääh.. tuo on ihan väärin, et sinä tuollaista voi tehdä salilla. Olemme pitäneet oman päämme ja nyt sen huomaa jälkeenpäin, että on tehty ihan oikeita asioita. Eipä ole kuulunut enää, että tekisin kaiken päin helvettiä, judoka toteaa.
Ikäluokassaan jäätävä judokarpaasi
Vaikka 81-kiloisissa otteleva Oskari Mäkinen on melkoinen voimapesä – vajaa vuosi sitten 16-vuotiaana kyykännyt 200 kiloa, penkistä noussut 135 kiloa ja leukoja mennyt 37 - niin voittaminen judossa kumpuaa hänen mukaansa ihan muusta kuin fyysisyydestä.
- Sanotaanko näin, että ainakin 90 prosenttia tulee henkistä, loput fyysisestä. Se on oikeasti siitä kiinni, kuinka pahasti sinä sitä (voittoa) haluat. Jos halua on 50 prosenttia ja loput 50 fyysisyyttä, niin ei siitä tule mitään. Sitä pitää oikeasti haluta, se on aina haluttava sitä voittoa, korostaa kovapäinen urheilija.
Oskari ei halua paistatella valokeilassa. Judoa hän rakastaa ja paljon, ei tästä muuten tulisikaan mitään
Judokan isä, Kari Mäkinen
Judovalmentaja Pekka Keränen ja fysiikkaluotsi Sami Hellgren ovat valinneet tiukan kommentointilinjan, jossa ei yhtään hehkuteta eikä paukutella henkseleitä, vaan annetaan Oskarin tekojen näkyä nyt ja jatkossakin tatamilla.
Kun toimittaja oikein prässäsi urakalla isä-Karia, niin hän sanoi lopulta ääneen asiat, jotka tiedetään judopiireissä yleisesti.
- No, ei niitä ole montaa tuonikäistä, jotka ovat noin vahvassa ja monipuolisessa kuosissa, kun ei niitä tahdo edes Euroopasta löytyä. Onhan se ihan jäätävän vahva.. Aikuisetkin sanoo maajoukkueleirillä, että ne ostaa heti samanlaisen judogin, jos sillä saa yhtä isot voimat mukana, Kari Mäkinen virnistää.
Oletko varannut jo lentoliput Tokioon?
- En ole, mutta hotellin olen kylläkin varannut. Olen yltiöoptimisti ja uskon, että Oskari on mukana Tokion olympialaisissa vuonna 2020, sympaattinen judo-isä nauraa leveästi.
Oskari Mäkinen on 17-vuotiaana jo nyt niin hyvässä fyysisessä kunnossa ja hänen tasapainonsa on sillä tasolla, että hän voisi hypoteettisesti ajateltuna pelata kropan puolesta NHL:ssä.
- Jos hän olisi valinnut lajikseen jääkiekon, voisi hän pelata ensi kesän draftin jälkeen samantien vaikka voimahyökkääjän roolissa NHL:ssä. Ja tähän ei muuten kovin moni samanikäinen nuori pysty, vihjataan asiantuntevan tahon suusta.