"Me ollaan NIIIIIIIN RASKAANA!" kirjoittaa lapualainen Jimmy Huhtala blogissaan.
Kahdeksan vuoden ei-toivotun lapsettomuuden jälkeen Jimmy ja hänen vaimonsa Satu odottavat vauvaa. Päiväkirjamerkinnöissään netissä Jimmy kuvailee sitä, millaista aikaa raskaus on isälle.
– Minusta on tullut hössääjä. Nyt on liukkaita kelejä ja kun kuljetaan jäätiköllä, katson ihan neuroottisesti, että ei saa liukastua. Minusta on tullut ylisuojeleva ja olen muuttunut sanattomaksi, kun joudun tekemisiin vauvojen kanssa. Kuvittelen, että tuollainen on kohta meilläkin, Jimmy hehkuttaa.
Ei mitään lääketieteellistä syytä
Jimmy ja Satu tapasivat kymmenisen vuotta sitten. Jimmyllä oli tuolloin takana nuoruusaikaista päihteiden väärinkäyttöä ja rikollisuutta. Elämäntapamuutos tuli uskoontulon myötä ja Sadun tapaaminen pian sen jälkeen.
– Aloimme oikeastaan heti seurustella ja heti puhuttiin kaikki auki. Molemmilla oli se odotus, että halutaan lapsia. Oli selvää, että ei jäädä kahdestaan, sanoo nykyään helluntaiseurakunnassa pastorina työskentelevä Jimmy.
Se, että lapsia saadaan eikä tehdä, tuli melko pian kuitenkin selväksi.
– Jotenkin elimme sellaisessa ruusuisessa unelmassa, että eihän siinä ole muuta kuin päättää, että aletaan lapsia tekemään. Kun vuosi oli mennyt, alkoi olla tunne, että tämä ei ehkä olekaan vain hyvästä tahdosta ja harjoittelusta kiinni, Huhtala sanoo.
Alkoi olla tunne, että tämä ei ehkä olekaan vain hyvästä tahdosta ja harjoittelusta kiinni.
Jimmy Huhtala
Jimmy kertoo, että ensimmäiset mieleen jääneet tuttavapiirin esittämät utelut siitä, koska pariskunnalle tulisi lapsia, kysyttiin kuutisen vuotta sitten. Vaikka raskautta ei ollut kuulunut, Jimmy ei sano mieltäneensä tilannetta vielä lapsettomuudeksi. Parin vuoden yrittämisen jälkeen pariskunta kävi kuitenkin lääkärissä hakemassa selvyyttä siihen, löytyisikö asiaan lääketieteellinen syy.
– Ei löytynyt. Ei me siinä vaiheessa lähdetty mihinkään hoitoihin. Todettiin vaan, että ei oo tärpännyt.
"Taustalla oleva varjo"
Raskaana olevan isän osaan on vuosien ajan kuulunut myös se, että täytyy olla se vahva osapuoli, joka menkkojen alettua pitää vaimoa kainalossa ja yrittää puhua viisaita ja lohduttavia sanoja – samaan aikaan kun itsellä vanne puristaa niin pään kuin rintakehänkin ympärillä.
Huhtalat yrittivät raskautta kahdeksan vuotta. Jimmy haluaa korostaa, että vaikka aika oli pitkä, ei koko elämä noina vuosina pyörinyt vain lapsettomuuden ympärillä.
– Ei ne suinkaan kärsimystä olleet. Lapsettomuus oli enemmänkin muuten merkityksellisen elämän taustalla oleva varjo, Jimmy sanoo.
Vaikka pettymyksen hetkiä oli, eivät toivo ja usko siihen, että lapsi joskus saadaan koskaan kokonaan hävinneet.
– Me ei pidetty vaihtoehtona sitä, että jäädään lapsettomiksi. Olen kuullut monen sanovan, että lapsettomuus pitää sitten vain hyväksyä. Me ajateltiin, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa.
Elämää suurempi juttu
Viime syksynä Sadulle tehtiin ensimmäinen lapsettomuushoito. Koska raskautta oli tuloksetta yritetty jo usean vuoden ajan, tehtiin heti keinohedelmöitys. Raskaustestin tekeminen oli iso juttu.
– Haimme jonkun testivoittaja-raskaustestin, joka taisi maksaa yli 20 euroa. Sellaisen, mihin tulee teksti ja raskausviikotkin, Jimmy Huhtala muistelee.
Testiä ruvettiin tekemään aamulla puoli viiden aikaan ja sovittiin, että yhdessä odotellaan vaadittavat kolme minuuttia testin tulosta. Yllättäen testi näyttikin raskautta saman tien.
– Se oli jotenkin elämää suurempi juttu, melkein elämän ja kuoleman kysymys. Jotenkin ajattelin, että sen on vaan pakko tärpätä, Jimmy kuvailee ensimmäisiä epäuskoisia, riemukkaita tunnelmia.
"Raskaana olevan isän hormonipäiväkirja"
Olen oikeastaan aika yllättynyt siitä, miten näin raskaana olevana isäihmisenäkin alkaa kokea aivan outoa tunnesidettä tuohon vaimon masussa majailevaan lapseen. Rehellisesti sanottuna olin kyllä aina tiennyt sen, että äidillä sellainen tietty tunneside alkaa jo raskausaikana, koska vauva on nimenomaan hänen sisällään, mutta tämä oma osuus on kyllä yllättänyt. Mä oon huomannut, että mulla alkaa olla ikävä lasta, jota en ole koskaan nähnyt.
Tuleva isä purkaa nyt raskaustuntemuksiaan blogissaan. Se, että isä puhuu sekä lapsettomuudesta että raskaudesta ja odotuksesta, on saanut lukijoilta kiitosta.
Vaikka blogissa kokija on mies, useimmiten palaute tulee naisilta. Lapsettomuus, ja etenkin miesten kokemus lapsettomuudesta, on Huhtalan mukaan yhä tabu. Ainakaan hänen elinpiirissään siitä ei puhuttu.
– Ennen kuin aloimme itse puhua asiasta, ei kukaan tullut kertomaan, että yrittää lasta, muttei saa. Jotenkin tuntuu, että miesten on ylipäätään vaikeampi puhua tunteistaan tai myöntää, että niitä on. Miehen pitäisi olla niin kuin mikään ei hetkauttaisi ja vain vaimon tuki, Jimmy miettii.
Kevyen tekstin painavampi merkitys
Jimmy Huhtala on sitä mieltä, että lapsettomuusvuosien jälkeen, juuri nyt, on oikea aika tulla isäksi. 34-vuotias mies tuntee jo itsensä, vaikka isyys jännittääkin.
– Toisaalta olen suhteellisen terveellä itsetunnolla varustettu. Ajattelen, että musta tulee universumin paras isä, Jimmy naurahtaa.
Vaikka Huhtala kirjoittaa lapsettomuudesta ja raskaudesta kevyehköön tyyliin, asiat ja arvot sanojen taustalla eivät ole vain kevyitä. Ei-toivotusta lapsettomuudesta kärsiville Jimmy haluaa sanoa, että lapsettomuutta ei kannata hyväksyä olosuhteekseen kovin nuorella iällä. Lisäksi tuleva isä toivoo, että jokaisessa kodissa, jossa lapsia on, ymmärrettäisiin lasten arvo.
– Että ihmiset suhtautuisivat vakavasti siihen, että heillä on lapsia, joiden kasvattaminen on heille uskottu. Lapset ovat lahja ja etuoikeus.
Lainaukset ovat Jimmy Huhtalan blogista "Siunatussa tilassa – raskaana olevan isän hormonipäiväkirja".