Kukaan ihminen ei pysty lukemaan tuhansia sivuja tieteellistä tekstiä päivittäin. Tämän ongelman Maria Ritola, 34, ja hänen yhtiökumppaninsa päättivät ratkaista noin puolitoista vuotta sitten.
Kyseessä ei ole mitätön asia, sillä tieteellisiä artikkeleita julkaistaan maailmassa vuosittain yli kaksi miljoonaa (siirryt toiseen palveluun). Uusia tutkimuksia tehdään joka päivä. Tieteen tahti on niin kiivas, että yksittäisen tutkijan on mahdotonta omaksua kaikkea alaansa liittyvää uutta tietoa. Ratkaisuna Ritola ja kumppanit päättivät kehittää tekoälyn, joka lukisi tiedeartikkelit tutkijoiden puolesta ja löytäisi niistä oleellisimmat asiat.
– Halusimme luoda tekoälyllä toimivan tutkimusassistentin, Ritola avaa.
Näin syntyi kasvuyritys Iris AI, jonka samanniminen tekoäly on jo ehtinyt käydä läpi yli 30 miljoonaa sivua tutkimustiivistelmiä. Käytännössä Iris AI:n avulla voidaan hakea tutkimuspapereita monilta eri tieteenaloilta yhtä aikaa, sillä tekoäly ymmärtää ja osaa yhdistellä eri alojen tutkimuksia toisiinsa. Tutkijat voivat siis tekoälyn avulla saada juuri heidän tarkoituksiinsa parhaiten sopivaa tietoa – ja todella nopeasti.
Tuhansien paperien läpikäymistä ei kannata teettää ihmisillä, sillä meidän aivojamme ei ole optimoitu siihen.
Maria Ritola
– Tuhansien paperien läpikäymistä ei kannata teettää ihmisillä, sillä meidän aivojamme ei ole optimoitu siihen. Tutkijoiden aika kannattaa mieluummin keskittää siihen, että he oikeasti sisäistävät asioita sen sijaan, että etsivät sisältöjä, yrityksen markkinointijohtajana työskentelevä Ritola kertoo.
Iris AI:lla on tehty jo lupaavia kokeiluja. Esimerkiksi Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkijat Ruotsissa saivat tekoälyn avulla säästettyä satoja tunteja työaikaansa, kun he ulkoistivat sille tutkimuskartoituksen tekemisen.
Juuri tämänkaltaista työelämän tehokkuuden lisäämistä tekoälyltä nyt muun muassa odotetaan. Maria Ritolan mukaan tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä tekoälyn kehittyminen tuo mukanaan murroksen, joka muokkaa yhteiskuntia maailmanlaajuisesti.
Tekoälyllä maailma paremmaksi
Vaikuta miljardin ihmisen elämään positiivisesti. Se on ainoa kotitehtävä, jonka Maria Ritola sai osallistuessaan Singularity University -ajatushautomon kolme kuukautta kestävälle tehokurssille NASAn tutkimuskeskuksessa USA:n Piilaaksossa.
Tehtävä on äärimmäisen kunnianhimoinen, mutta se kuvastaa hyvin niitä tavoitteita, joita maailman teknologiayritysten kehdossa on tekoälyn harteille asetettu. Esimerkiksi Singularity Universityn missiona on ratkaista maapallon suurimpia haasteita nopeasti kehittyvien teknologioiden avulla. Ritolan ja monien muiden mielestä yksi näistä ratkaisun avaimista on juuri tekoäly.
– Tiedon määrä ja tietokoneiden laskentateho kasvaa koko ajan. Sen myötä tekoälyllä voidaan tehdä yhä enemmän asioita, kuten säädellä energiankulutusta, ohjata autoja tai tunnistaa sairauksia, Ritola sanoo.
Tekoälyllä voidaan tehdä yhä enemmän asioita, kuten säädellä energiankulutusta, ohjata autoja tai tunnistaa sairauksia.
Maria Ritola
Teknologian kehitykseen liittyy myös uhkakuvia. Erityisesti tieteiskirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa on esitetty lukuisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly löytää itsetietoisuuden ja ottaa vallan ihmiskunnasta. Ritolan mukaan keskustelua uhkista on hyvä käydä, vaikka osa niistä ei olisikaan lähellä todellisuutta pitkään aikaan.
– Vielä ei ole kovin ajankohtaista pohtia, mitä tapahtuu, kun tekoäly saavuttaa ihmistason ymmärryksen. Huolet ovat toki luonnollisia, mutta mieluummin pitäisi miettiä, miten tekoälyn tulo muuttaa asioita lyhyellä aikavälillä ja varautua siihen. Esimerkiksi monet työpaikat tulevat katoamaan.
Suomi tekoälyn ykköseksi ongelmia keksimällä
Tekoälyn mahdollisuuksiin on nyt herätty myös Suomessa valtiojohtoa myöten. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) järjesti tällä viikolla tekoäly-seminaarin, jossa paneuduttiin tekonologian valtaviin vaikutuksiin. Pääministeri myös ilmoitti tilaisuudessa, että Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen (siirryt toiseen palveluun).
Tekoäly-yrittäjä Maria Ritola kuvailee Sipilän suunnitelmaa hyväksi ja pitää tavoitetta täysin mahdollisena. Ritolan mukaan Suomessa on jo vahvaa osaamista AI-tutkimuksessa ja tietokantoja, joita tekoälyn avulla voisi hyödyntää.
– Kehitykseen ei päästä odottamalla, vaan ratkaisuja pitää lähteä soveltamaan heti, hän toteaa.
Maailman huippua tavoiteltaessa olisi Ritolan mielestä tärkeää, että Suomeen luotaisiin niin sanottuja osaamiskeskittymiä, joissa tekoälytutkijat ja -firmat voisivat toimia avoimesti yhdessä tietoja jakaen.
Jotta voimme hyödyntää tekoälyä, meidän pitää kyetä ymmärtämään, mikä on ongelmien ydin.
Maria Ritola
– Jotta voimme hyödyntää tekoälyä, meidän pitää kyetä ymmärtämään, mikä on ongelmien ydin. Niitä ei ratkaista vain insinöörien avulla, vaan siihen tarvitaan paljon myös muiden alan osaajia.
Tekoäly-yrittäjän mukaan tarvitsemme kiinnostavia ongelmia, jotta saamme houkuteltua tänne osaajia niitä ratkaisemaan. Omassa yrityksessään Ritola pyrkii helpottamaan tutkijoiden työtaakkaa ja pitkän tähtäimen suunnitelmissa on, että Iris AI -tekoäly oppisi tekemään jopa omia johtopäätöksiä olemassa olevien tutkimusten perusteella.
– Tekoälyssä kiinnostavinta ei ole itse teknologia, vaan miten sitä voidaan soveltaa ihmisten elämänlaadun parantamiseen, Ritola päättää.
Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä ihminen.
